Avainsana-arkisto: Ottolenghi

9.1.2021 · 17.22

Paras kikhernepata uunissa

Vaatimaton ulkonäkö pettää: kikherneet eivät ehkä koskaan ole olleet niin suussasulavia kuin tässä.

Pata uuniin ja ulos kävelylle, esimerkiksi. Harvinaisen helppo ja herkullinen, hitaasti kypsytetty kikhernepata löytyi taas kerran The Guardianista Yotam Ottolenghin ruokaosastolta. Ei tule mieleen yhtään toista ruokaa, jossa kikherneet esiintyisivät näin edukseen! Ne hautuvat öljyssä samettisiksi ja ehtivät imeä itseensä kaikki mausteet.

Käytä chiliä oman makusi mukaan, mutta älä tingi valkosipulin määrästä: kynnet muhivat uunissa lempeiksi ja levittävät lisäksi keittiöön huumaavan tuoksun.

Jugurttikastike raikastaa täyteläisen padan juuri sopivasti.

  • 2  purkkia (à 400g) kikherneitä tai sama määrä itse keitettyjä
  • 11 valkosipulinkynttä kuorittuna
  • 30 g tuoretta inkivääriä kuorittuna ja tikuiksi leikattuna
  • 300 g kirsikkatomaatteja
  • 1–3 punaista chiliä halkaistuna
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 2 tl jeeransiemeniä ja 2 tl korianterinsiemeniä morttelissa murskattuna
  • 1 tl kurkumaa
  • 2 tl jauhettua paprikaa
  • chilihiutaleita, jos haluat
  • 1 tl sokeria
  • 2 dl oliiviöljyä
  • suolaa

Jugurttikastikkeeseen

  • 1 rkl kuivattua minttua
  • kourallinen tuoretta korianteria
  • 200 g turkkilaista jugurttia
  • 1 limen mehu

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Jos käytät purkkiherneitä, valuta niistä neste pois huolellisesti.

Lado sitten kikherneet, 10 kokonaista valkosipulinkynttä, inkivääri, tomaatit, chilit, tomaattipyre, mausteet, sokeri, öljy ja suola kannelliseen ja uuninkestävään laakeaan pataan tai pannuun. Sekoita ainekset, laita kansi päälle ja työnnä uuniin 75 minuutiksi. Sekoita kerran kypsennyksen aikana. Ruoka on valmista, kun inkivääri, chilit ja valkosipulit ovat pehmenneet ja tomaatit hajonneet.

Jugurttikastike syntyy nopeasti. Sekoita minttu, korianteri, jugurtti, limen mehu, yksi murskattu valkosipulinkynsi ja ripaus suolaa sauvasekoittimella tai tehosekoittimen kulhossa.

Tarjoile mieleisesi leivän ja limen lohkojen kanssa.

Valmiina uuniin, kun pannussa on kaikki raaka-aineet. Sekoitetaan ne, ja sitten vain odotellaan.

Advertisement

2 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , , , , , ,

5.4.2020 · 11.55

Parsaa, tilliä ja manteleita

Tilli ja parsa sopivat yllättävän hyvin yhteen.

Kevät alkaa parsasesongista. Ja nyt löytyi onneksi taas yksi uusi ohje sesonkiherkun valmistamiseen. Tillin ja kapristen yhdistäminen parsaan ei olisi kyllä itselle tullut mieleen, mutta onneksi Ottolenghi on ollut ennakkoluuloton. Sitten kun parsa ja voisula -yhdistelmä alkaa kyllästyttää, tässä on virkeä vaihtoehto.

  • nippu parsaa
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 30 g voita
  • 20 g mantelilastuja
  • 30 g kapriksia
  • tuoretta tilliä
  • suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Sekoita parsoihin ruokalusikallinen öljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria myllystä. Levitä parsat leivinpaperin päälle uunipellille, ja paahda niitä uunissa 8–12 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet ja hieman ruskistuneet pinnaltaan. Siirrä tarjoiluvadille.

Jos sää sallii, parsat voi hyvin paahtaa myös grillissä.

Sulata voi kasarissa. Lisää mantelilastut ja paista niitä voissa keskilämmöllä 1–2 minuuttia koko ajan sekoitellen, kunnes lastut ovat kullanruskeita. Kaada mantelit ja voi parsojen päälle.

Lisää vielä kaksi ruokalusikallista öljyä kasariin ja nosta lämpöä. Lisää kaprikset kuumaan öljyyn ja paista rapeiksi 1–2 minuuttia koko ajan sekoittaen. Nosta kaprikset pois öljystä esimerkiksi reikäkauhalla tai lusikalla talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy ei seuraa mukana.

Ripottele kaprikset ja silputtu tilli parsojen päälle.

Voissa paistetut mantelit ovat kuin suoraan toscakakun pinnalta – eli herkullisia.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka

Avainsanat: , , , , ,

30.9.2019 · 19.05

Kukkakaaligratiini 2.0

kukkakaali01

Lohturuokaa parhaimmillaan, väittää Yotam Ottolenghi. Emme todellakaan ole eri mieltä!

Älä koskaan tarjoa vieraille ruokaa, jota et ole testannut etukäteen! No jaa, kyllä tuonkin periaatteen voi ohittaa, jos törmää tarpeeksi kiinnostavaan reseptiin.

Mustardy cauliflower cheese tuli vastaan Ottolenghin erittäin inspiroivassa Simple-keittokirjassa, ja olimme tuhatprosenttisen varmoja siitä, että tämä ei voi mennä pieleen: kukkakaaligratiini kohtaa kukkakaalicurryn, ja herkullinen lopputulos sinetöidään sinapilla, joka antaa sopivasti ryhtiä lempeälle kukkikselle.

Siis kokkaamaan. Tarjosimme tätä Minnalle ja Mikolle, jotka ehtivät meille syömään juuri ennen kuin lähtivät ajamaan takaisin kotiin Italian Abruzzoon. Mikko oli seuraavana päivänä ostanut perhepakkauksen sinappijauhetta matkalle mukaan, koska italialaisista ruokakaupoista ei koskaan voi tietää. Ilmeisesti onnistuimme!

Minnan ja Mikon taloprojektin etenemistä ja pienen italialaisen kylän elämää voitte muuten seurata Piccolo Salvo -blogista täältä. Luvassa on lähiaikoina ainakin kissoja, koiria, katon rakentamista ja vaari. Ja yllätyksiä. Koska yllätyksiä tulee aina.

Ja nyt tarvitaan:

  • 1–2 kukkakaalia (yhteensä noin 700 grammaa)
  • voita
  • 1 sipuli
  • 2 tl jauhettua jeeraa
  • 2 tl jauhettua currymaustesekoitusta
  • 2 tl sinappijauhetta
  • 1–2 punaista tai vihreää chiliä silputtuna
  • 1 tl sinapinsiemeniä (mustia tai keltaisia)
  • 2 dl kermaa tai smetanaa
  • 120 g cheddar-juustoa raastettuna
  • 2 viipaletta vaaleaa leipää muruina
  • kourallinen lehtipersiljaa silputtuna
  • suolaa

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Pilko kukkakaali kukinnoiksi. Upota palat kiehuvaan veteen ja keitä lähes kypsiksi, 5–10 minuuttia. Kaada vesi pois ja anna hieman jäähtyä.

Sulata voi paistinpannulla ja kuullota silputtu sipuli keskilämmöllä pehmeäksi ja kullankeltaiseksi. Lisää pannulle jeera, currysekoitus, sinappijauhe ja pilkotut chilit. Paista muutaman minuutti. Lisää sinapinsiemenet ja paista vielä minuutti. Kaada sitten pannulle kerma, sekoita ja lisää 100 grammaa raastettua cheddaria ja ripaus suolaa. Anna poreilla 2–3 minuuttia niin, että kastike hieman sakenee.

Kumoa nyt pannulle kukkakaalit, sekoita varovasti kastikkeeseen ja anna hautua hetki.

Sekoita kulhossa loput juustoraasteesta, leivänmurut ja persilja.

Siirrä kukkakaaliseos sopivaan uunivuokaan. Ripottele juustolla ja persiljalla maustetut leivänmurut sen pinnalle. Sitten vain vuoka uuniin paistumaan noin 30 minuutiksi. Pidä paistosta silmällä ja peitä foliolla, jos pinta alkaa tummua liikaa.

Anna gratiinin vetäytyä viitisen minuuttia ennen kuin nostat sen pöytään.

Ottolenghin mukaan ruoka sopii mainiosti paistetun kanan tai makkaroiden seuraksi. Me tarjosimme tämän vieraille uunissa paistetun harissalohen kanssa. Toisen kerran söimme ihan vain patongin ja limellä maustetun jugurtin kanssa. Ja seuraavana päivänä jämät iltapalaksi ihan sellaisenaan.

kukkakaali3

Siinä se on menossa uuniin.

kukkakaali2

Ei menesty ruokien kauneuskilpailussa, mutta maku on sitten sitäkin parempi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, laatikko, ruoka

Avainsanat: , , ,

6.2.2019 · 20.35

Iranilaiset yrttilätyt eli valmiiksi jaettu kuku

 Nopeaa ja juuri niin jännittävää kuin kaapista löytyy. 

Reippaasti yleistäen kuku on iranilainen munakas, jonka täytteet ja mausteet vaihtelevat kokin mieltymysten ja tilaisuuden juhlavuuden mukaan. Olin melkein ylpeä itsestäni, kun ymmärsin Yotam Ottolenghin versioivan tätä perusruokaa Iranian herb fritters -ohjeessaan. En ole sittenkään lukenut kaiken maailman keittokirjoja turhaan!

Innostuin myös siitä, että ruokaan lisätään kuivattuja happomarjoja (barberries), joita raahasin kotiin viime kevään Amsterdamin-matkalta. Kehitys on onneksi taas kehittynyt, ja barberryjä saa jo ostettua etnokaupoista jopa täällä Tampereella.

Jos haluat tarjota samaa kuin Michelle Obama, tee yrttinen kuku kaikilla maailman mausteilla kardemummasta ruusun terälehtiin New York Timesin ohjeen mukaan. Jos taas haluat nopean ja helpon iltapalan tai lounaan, tee kuin Ottolenghi ehdottaa: paista nämä yrttiset munakaslätyt.

Maustamisen mahdollisuudet ovat loputtomat. Harmitti, että meillä ei ollut ruohosipulia, koska se olisi sopinut ruokaan loistavasti. Kanelikin tuli mieleen – lisätäänpä seuraavalla kerralla.

Leivänmurut tuovat rakennetta näihin paistikkaisiin, mutta ne voi aivan hyvin myös unohtaa, jos haluaa gluteenittoman version.

Tällä ohjeella syntyy noin 10 lättyä.

  • ruukku tilliä silputtuna
  • ruukku basilikaa silputtuna
  • ruukku korianteria silputtuna
  • 2 tl jeeraa
  • 50 g leivänmuruja eli kaksi siivua vaaleaa leipää jauhettuna
  • 3 rkl kuivattuja happomarjoja (tai silputtuja, kuivattuja karpaloita tai korintteja)
  • 25 g (kourallinen) paahdettuja ja murskattuja saksanpähkinöitä
  • 6 kananmunaa
  • (2 rkl sitruunanmehua)
  • suolaa ja mustapippuria
  • öljyä paistamiseen

Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa ne.

Sekoita kananmunat  ja kaikki muut raaka-aineet.

Jos tykkäät sitruunasta, lisää hiukan mehua seokseen. Sitruuna korostaa mukavasti happomarjojen kirpeyttä ja tuo muutenkin ruokaan sopivasti särmää.

Kuumenna öljy pannulla. Lisää kauhallinen taikinaa ja levitä se pyöreäksi lätyksi. Kumoa viereen toinen kauhallinen – meidän pannullemme mahtui kolme kauhallista yhtä aikaa.

Paista pikkukukuja parisen minuuttia per puoli eli kunnes ne ovat puolin ja toisin kullanruskeita.

Tarjoile maustamattoman jugurtin ja salaatin kanssa.

Limen mehulla notkistettu turkkilainen jugurtti toimii loistavasti yrttisten munakaslättyjen seuralaisena.

 

 

 

2 kommenttia

Kategoria(t): kasvisruoka

Avainsanat: , , , , ,

5.2.2018 · 19.19

Lämppäri 2018: Vege-croque-madame

Paistetun kananmunan kanssa leivät käyvät hyvinkin ateriasta.

Tämä herkullinen ja kinkuton versio lämppäriklassikosta on enemmän kuin osiensa summa, mehevä ja luonteikas. Se löytyi taas kerran herra Ottolenghin ohjeista Guardianin sivustolta, ja nyt ohjetta on kerrankin noudatettu melko tarkasti.

Paistettu kananmuna on olennainen osa alkuperäistä croque-madamea, mutta nämä leivät ovat loistava iltapala myös ilman sitä.

Za’atar on Lähi-idän maustesekoitus, jota löytyy etnokaupoista. Se on useimmiten sekoitus muun muassa kuivattua oreganoa ja timjamia, joten voit oikein hyvin korvata sen niillä.

  • 140 g voita
  • 2 purjoa ohueksi silputtuna
  • suolaa ja mustapippuria
  • 1,5 rkl vehnäjauhoja
  • 2 dl täysmaitoa
  • 90 g cheddarjuustoa raastettuna
  • 1,5 tl Dijonin sinappia
  • 2 tl za’ataria tai oreganoa
  • 10–12 viipaletta vaaleaa leipää
  • 5–6 kananmunaa

Sulata pari ruokalusikallista voita paistinpannulla. Lisää purjon silputut vaaleat osat, mausta suolalla ja reilusti mustapippurilla. Paista silppu keskilämmöllä pehmeäksi – siihen menee 6–8 minuuttia. Kumoa purjot kulhoon odottamaan.

Tee nyt bechamelkastike. Lisää pannulle taas pari ruokalusikallista voita ja sekoita siihen vehnäjauho. Kaada joukkoon maito muutamassa erässä koko ajan sekoitellen, kunnes kastike on tasaista. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna poreilla matalalla lämmöllä viitisen minuuttia. Muista hämmentää!

Sekoita sitten kastikkeeseen juusto, sinappi, za’atar ja purjosilppu.

Ota pannu pois hellalta ja anna seoksen jäähtyä hiukan. Täytteen pitää olla paksua ja leivälle levitettävää.

Jos haluat, poista leipäviipaleista reunat. Levitä puolet leivistä leikkuulaudalle ja lusikoi siivuille sopivan runsaasti täytettä. Laita toinen viipale täytteen päälle.

Sulata 80 grammaa voita ja voitele rakentamasi leivät reippaasti voisulalla molemmilta puolilta.

Paista leivät pannulla pinnaltaan rapean kullankeltaisiksi, 2–3 minuuttia per puoli.

Jos tarjoat leipien kanssa kananmunia, paista ne kuumalla pannulla seuraavaksi.

Leikkaa täytetyt, paistetut leivät kauniiksi kolmioiksi ja aseta ne lautaselle – herkullinen täyte saa valua viipaleiden välistä. Syö heti, sillä rapea pinta katoaa nopeasti leivän jäähtyessä.

Rapea pinta, mehevä täyte.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, ruoka

Avainsanat: , , , , , ,

14.12.2017 · 19.46

Kasvislasagne à la Ottolenghi

Kumina, tilli ja pähkinät maustavat tämän kasvislasagnen hillityn tyylikkäästi.

Lasagnereseptejä ei voi koskaan olla liikaa. Viimeksi kokeilimme tätä Yotam Ottolenghin kasvislasagnea, jossa pastalevyjen väliin piilotetaan tomaattikastikkeen ja juuston lisäksi pinaattia ja lehtikaalia. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään pinaatin seurana mangoldia, mutta koska meillä oli lehtikaalia ja cavolo neroa omasta takaa, käytimme niitä. Päätä itse, mitä vihreää haluat vuokaan laittaa.

  • oliiviöljyä
  • 3 valkosipulinkynttä murskattuna
  • tölkki tomaattimurskaa
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • ripaus sokeria
  • noin 1 dl vettä
  • suolaa ja mustapippuria
  • 500 g tuoretta pinaattia
  • 250 g lehtikaalia
  • 2 tl paahdettuja kuminansiemeniä
  • nippu persiljaa
  • nippu tilliä
  • lasagnelevyjä
  • 150 g raastettua parmesaania
  • 100–150 g gruyèreä tai jotain muuta juustoa raastettuna
  • 60 g hasselpähkinöitä rouhittuna

Kuumenna öljy kattilassa ja paista valkosipulia hetki. Lisää tomaattimurska, tomaattipyree, ripaus sokeria, suolaa ja mustapippuria. Sekoittele ja anna muhia matalalla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää noin desi vettä. Jos haluat, voit surauttaa kastikkeen tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimella, mutta se ei ole välttämätöntä.

Ota hellalle iso paistinpannu ja lämmitä siinä loraus öljyä. Lisää pannulle krouvisti paloitellut lehtikaalit ja hiukan suolaa.  Sekoittele, kunnes kaalit pehmenevät.

Lisää pinaatit – useammassa erässä, jos on tarvis – ja hauduta pannulla miedolla lämmöllä pehmeiksi. Mausta paahdetuilta kuminansiemenillä ja mustapippurilla.

Peitä pannu kannella ja anna lehtivihannesten hautua kypsiksi lempeällä lämmollä, 10–15 minuuttia. Lisää tilkka vettä, jos seos vaikuttaa liian kuivalta. Sekoita mukaan silputtu persilja ja tilli.

Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi ja voitele lasagnelle sopiva uunivuoka. Kokoa paistos kuin mikä tahansa lasagne: pohjalle hiukan tomaattikastiketta, sitten kerros lasagnelevyjä, taas tomaattisoosia, pinaattiseosta, juustoraastetta ja taas sama uudestaan. Ripottele pinnalle juustokerros ja pähkinät.

Paista runsas 35–40 minuuttia tai niin pitkään, että lasagne on kypsä ja pinta saa kauniin kullanruskean värin. Anna paistoksen levätä hetki ennen kuin tarjoilet, vaikkapa salaatin ja leivän kanssa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): laatikko, pasta

Avainsanat: , , , ,

28.2.2016 · 15.27

Kaspialainen munakoisovuoka

Kun ensimmäisen kerran teimme tätä vuokaa, ymmärsimme, miksi Batmanglijin kirjassa ei ole siitä kuvaa. No, granaattiomenan siemenet piristävät kivasti paistoksen ruskeaa pintaa.

Kun ensimmäisen kerran teimme tätä ruokaa, ymmärsimme heti, miksi Batmanglijin kirjassa ei ole siitä kuvaa. No, granaattiomenan siemenet piristävät kivasti paistoksen ruskeaa pintaa.

Suosikkimme Yotam Ottlenghi mainitsi jossain ihailevansa suuresti Najmieh Batmanglijin kokkauksia, joten oli aivan pakko taannoin ostaa kirja Silk road cooking – A vegetarian journey. Tämä hämmästyttävä munakoisovuoan resepti löytyi juuri siitä: jos mielesi tekee hätkähdyttävän täyteläistä ja mausteista kasvisruokaa, tässä on sellainen.

  • 2 isoa tai 3 keskikokoista munakoisoa
  • oliiviöljyä
  • 4 valkosipulin kynttä
  • 4 dl paahdettuja saksanpähkinöitä
  • noin 4 dl granaattiomenamehua (tai 1,5 dl granaattiomenakastiketta sekoitettuna noin 3 desiin vettä)
  • 1 rkl hunajaa (voi jättää pois, jos käytät makeaa mehua)
  • 2 tl jeeraa
  • 0,5 tl kanelia
  • 1 tl suolaa
  • 0,5 tl mustapippuria
  • 0,5 tl kurkumaa
  • 1 chili
  • 2 dl silputtua persiljaa
  • 2 dl silputtua korianteria
  • 1 dl silputtua kevätsipulia
  • puolikkaan granaattiomenan siemenet

Viipaloi munakoisot pitkittäin ohuiksi siivuiksi. Järjestä ne leivinpaperille uunipellille ja voitele niukasti oliiviöljyllä. Paahda viipaleita 220-asteisessa uunissa molemmilta puolilta niin pitkään, että niiden pinta hiukan ruskistuu.

Kokoa monitoimikoneen kulhoon valkosipuli, pähkinät, granaattiomenamehu, mausteet ja yrtit. Surauta ne rakeiseksi seokseksi. Maista ja lisää hiukan hunajaa, jos tahna on liian hapanta.

Kokoa paistos uunivuokaan kuin lasagne: kerros munakoisoviipaleita, kerros mauste- ja yrttiseosta niin pitkään, että kaikki on vuoassa.

Paista 200-asteisessa uunissa 50 minuuttia.

Koristele kypsä paistos granaattiomenan siemenillä. Tarjoile riisin tai bulgurin kanssa.

Granaattiomenakastiketta voi ostaa etnisistä ruokakaupoista. Tampereen Alanyassa Puutarhakadulla pullollinen maksaa alle kaksi euroa.

Granaattiomenakastiketta (pomegranate paste) voi ostaa etnisistä ruokakaupoista. Tampereen Alanyassa Puutarhakadulla pullollinen maksaa alle kaksi euroa.

Munakoisoja, pähkinöitä, grasnaatiomenaa.

Munakoisoja, pähkinöitä, granaattiomenaa.

Paahda munakoisot ja lado ne vuokaan mausteseoksen kanssa kuin olisit tekemässä lasagnea.

Paahda munakoisot ja lado ne vuokaan mausteseoksen kanssa kuin olisit tekemässä lasagnea.

2 kommenttia

Kategoria(t): kasvisruoka, ruoka

Avainsanat: , , , , , , ,

28.2.2015 · 18.38

Kaksi kertaa kukkakaali

Nousussa: vanha tuttu kukkakaali.

Nousussa: vanha tuttu kukkakaali.

Kukkakaali on uusi lehtikaali, on hoettu alkuvuonna mediassa. No mikäs siinä! Edullinen kaunokainen ansaitseekin huomion ja paljon uusia, kekseliäitä reseptejä.

Me kokeilimme valmistaa kukkakaalipihvejä kahdella tavalla. Ensimmäinen ohje on äärettömän helppo ja suorastaan odottaa kaikenlaista tuunausta erilaisilla mausteilla. Toinen on tietenkin Yotam Ottolenghin resepti, joka vaatii itsehillintää: tekisi mieli lisätä vielä vähän viehättäviä mausteita, mutta täytyy kuitenkin varoa peittämästä niillä kukkakaalin omaa makua.

Näissä pihveissä maistuu sekä kukkakaali että juusto.

Näissä pihveissä maistuu sekä kukkakaali että juusto.

Juustoiset kukkakaalipihvit

  • noin 300 g kukkakaalia (pieni yksilö tai puolet isosta)
  • 1,5 dl korppujauhoja
  • 2 dl juustoraastetta, esimerkiksi cheddaria
  • 2 kananmunaa
  • suolaa
  • 0,5 tl cayennepippuria

Poista kukkakaalista lehdet ja kanta, irroita kukinnot. Upota kiehuvaan veteen ja keitä kypsäksi.

Hienonna kypsä kukkakaali kulhossa esimerkiksi muusinuijalla. Lisää lämpimään massaan korppujauhot, juustoraaste, kananmuna ja mausteet. Sekoita tasaiseksi.

Taikina on aika tukevaa.

Tämä pihvitaikina on aika tukevaa.

Öljyä ensin kämmenet, muotoile sitten pihvit.

Öljyä ensin kämmenet, muotoile sitten pihvit.

Muotoile taikinasta öljytyillä käsillä kakkusia leikkuulaudalle tai leivinpaperille. Paista ne kypsiksi pannulla keskilämmöllä oliiviöljyssä, 3–4 minuuttia per puoli. Syö heti.

Tällä kertaa lisäsimme taikinaan hiukan ruohosipulia, koska sitä sattui olemaan käden ulottuvilla. Seuraavalla kerralla ajattelin maustaa massan seesaminsiemenillä.

Mausteiset kukkakaalipihvit

  • pieni kukkakaali, noin 300 g
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
  • 1–2 salottisipulia silputtuna
  • 4 kananmunaa
  • 2 tl jeeraa
  • 1 tl kurkumaa
  • 1 tl kanelia
  • suolaa
  • mustapippuria
  • öljyä friteeraamiseen
Ne mausteet! Mutta älä liioittele, jotta kukkakaalikin maistuu.

Ne mausteet! Älä silti liioittele, jotta kukkakaalikin maistuu.

Siivoa kukkakaali keittokuntoon. Keitä kukinnot kypsiksi – siihen menee noin 15 minuuttia.

Kukkakaalin kiehuessa voit valmistaa taikinan. Sekoita kulhossa silputtu persilja, valkosipuli ja sipuli sekä jauhot, kananmunat ja mausteet.

Lisää sitten sekaan kypsä, hienonnettu kukkakaali. Sekoita taas.

Kaada paistinpannulle öljyä noin sentin kerros. Kuumenna. Kun öljy on tulikuumaa, ota iso lusikallinen taikinaa ja kaada se varovasti pannulle paistumaan. Paista pihvit pienissä erissä niin, että ne pysyvät erossa toisistaan. Kypsennä noin kolme minuuttia per puoli.

Nosta kypsät pihvit talouspaperin päälle, jotta pääset eroon ylimääräisestä öljystä.

Tarjoile esimerkiksi limetin kuorella ja mehulla sekä suolalla ja mustapippurilla maustetun paksun turkkilaisen jugurtin kanssa.

No, sehän näyttää ihan taikinalta.

No, sehän näyttää ihan taikinalta.

Nosta kypsät pihvit hetkeksi talouspaperin päälle. Pääset eroon ylimääräisestä öljystä.

Nosta kypsät pihvit hetkeksi talouspaperin päälle. Pääset näin eroon ylimääräisestä öljystä.

2 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , , , ,

24.1.2015 · 14.14

Tomaattisalaatti á la Ottolenghi

Jos haluat välttää yksivärisyyttä, pilko mukaan myös keltaisia tomaatteja.

Jos haluat välttää yksivärisyyttä, pilko mukaan myös keltaisia tomaatteja.

– Ihan on Sandron makuja, luonnehti helsinkiläisvieras maistettuaan tomaattisalaattia meillä joulunpyhinä.

Näppärä vieras tietenkin kuvasi kännykällään reseptin Ottolenghin Plenty more -kirjan sivulta, mutta ajattelin ilahduttaa teitä muita postaamalla sen tänne.

Voitte katsoa täältä, kuinka Ottolenghi itse valmistaa salaatin. Hän myös neuvoo, miten granaattiomenasta saa nopeasti ja siististi siemenet käyttöön.

Ja niitä Sandron makuja salaattiin tuovat erityisesti maustepippuri ja granaattiomenasiirappi. Jos et löydä siirappia, tee kastike vaikkapa balsamicosta ja öljystä.

Ole varovainen maustepippurin kanssa, mutta älä missään nimessä jätä sitä pois.

  • 500 g tomaatteja
  • puolikas punaisesta paprikasta
  • puolikas punasipulia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • ripaus maustepippuria
  • 1–2 rkl valkoviinietikkaa
  • 1 rkl granaattiomenasiirappia
  • 3–4 rkl oliiviöljyä
  • siemenet granaattiomenan puolikkaasta
  • oreganon tai basilikan lehtiä koristeeksi

Pilko tomaatit, paprika ja punasipuli pieniksi paloiksi. Sekoita ne kulhossa.

Tee kastike viinietikasta, öljystä ja granaattiomenasiirapista. Mausta murskatulla valkosipulilla ja ripauksella maustepippuria. (Ripaus on noin neljännesteelusikallinen, mutta voit aloittaa varovaisemminkin.)

Sekoita ja levitä salaatti laakealle vadille. Ripottele päälle granaattiomenan siemenet. Koristele vielä yrteillä, jos haluat.

Väriterapiaa!

Väriterapiaa!

Tarjoile kaunis salaatti mieluummin vadilta kuin kulhosta.

Tarjoile kaunis salaatti mieluummin vadilta kuin kulhosta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): salaatit

Avainsanat: , , , ,

14.11.2014 · 15.38

Pastaa, pähkinöitä ja etenkin salviaa

Tuoretta ja tuoksuvaa salviaa koko rahan edestä – pähkinät ja sitruuna pärjäävät hyvin voimakkaan yrtin kanssa.

Tuoretta ja tuoksuvaa salviaa koko rahan edestä – pähkinät ja sitruuna pärjäävät hyvin voimakkaan yrtin seurassa.

Pastaa salvian ja voin kanssa on kelpo klassikko, mutta pihassamme kasvaa muhkea, jo monen talven pakkaset kestänyt salviapuska, josta riittää kosolti tuoksuvia lehtiä muihinkin ruokiin.

Voimakkaan aromikas salvia ei ihan kaikkeen sovi. Tässä Ottolenghin Plenty more -kirjasta bongatusta pastassa se saa kuitenkin loistaa täysillä pähkinöiden ja sitruunan rinnalla. Helppo ja maukas pasta, jota olemmekin tänä syksynä tehneet melkeinpä kerran viikossa.

Näistä aineksista kokkaat pastan kahdelle:

  • 1 dl saksanpähkinöitä
  • 3 rkl voita
  • 10 isoa tai 20 pientä salvian lehteä
  • yhden sitruunan kuori raastettuna
  • 3 rkl kuohukermaa
  • 300 g tagliatellea tai muuta nauhapastaa
  • parmesaanilastuja maun mukaan
  • lehtipersiljaa silputtuna
  • 2–3 rkl sitruunamehua
  • suolaa ja mustapippuria

Murra saksanpähkinöiden puolikkaat pienemmiksi ja paahda ne joko uunissa tai kuivalla, kuumalla paistinpannulla. Siirrä ne syrjään odottamaan.

Sulata voi paistinpannulla ja anna sen kiehua minuutin verran. Ripottele sekaan karkeiksi silputut salvian lehdet ja paista lempeästi keskilämmöllä parisen minuuttia. Varo, etteivät lehdet kärvenny!

Lisää sitruunan kuoriraaste, kerma sekä suolaa ja reilusti mustapippuria. Sekoita ja anna kastikkeen kiehua hetki – muutama sekunti riittää.

Keitä mieleisesi pasta väljässä vedessä pakkauksen ohjeiden mukaan. Valuta, mutta säästä muutama lusikallinen keitinvettä. Jos kastike on ehtinyt jäähtyä, lämmitä se ja lisää sekaan hiukan pastan keitinvettä, jos soosi kaipaa notkistusta.

Sekoita kulhossa pasta, salviakastike, pähkinät, parmesaani ja lehtipersilja. Mausta lopuksi sitruunamehulla ja syö heti.

Pähkinät voi paahtaa pannulla tai uunissa. Salvian määrän saa jokainen säätää itselleen sopivaksi, mutta sen pitää mielellään maistua reippaasti.

Pähkinät voi paahtaa pannulla tai uunissa. Salvian määrän saa jokainen säätää itselleen sopivaksi, mutta se saa mielellään maistua reippaasti.

Salvia-pähkinä-pasta valmistuu ja katoaa lautaselta nopeasti.

Salviapähkinäpasta sekä valmistuu nopeasti että katoaa lautaselta nopeasti.

2 kommenttia

Kategoria(t): kirjat, pasta

Avainsanat: , , , , ,