Avainsana-arkisto: chili

9.1.2021 · 17.22

Paras kikhernepata uunissa

Vaatimaton ulkonäkö pettää: kikherneet eivät ehkä koskaan ole olleet niin suussasulavia kuin tässä.

Pata uuniin ja ulos kävelylle, esimerkiksi. Harvinaisen helppo ja herkullinen, hitaasti kypsytetty kikhernepata löytyi taas kerran The Guardianista Yotam Ottolenghin ruokaosastolta. Ei tule mieleen yhtään toista ruokaa, jossa kikherneet esiintyisivät näin edukseen! Ne hautuvat öljyssä samettisiksi ja ehtivät imeä itseensä kaikki mausteet.

Käytä chiliä oman makusi mukaan, mutta älä tingi valkosipulin määrästä: kynnet muhivat uunissa lempeiksi ja levittävät lisäksi keittiöön huumaavan tuoksun.

Jugurttikastike raikastaa täyteläisen padan juuri sopivasti.

  • 2  purkkia (à 400g) kikherneitä tai sama määrä itse keitettyjä
  • 11 valkosipulinkynttä kuorittuna
  • 30 g tuoretta inkivääriä kuorittuna ja tikuiksi leikattuna
  • 300 g kirsikkatomaatteja
  • 1–3 punaista chiliä halkaistuna
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 2 tl jeeransiemeniä ja 2 tl korianterinsiemeniä morttelissa murskattuna
  • 1 tl kurkumaa
  • 2 tl jauhettua paprikaa
  • chilihiutaleita, jos haluat
  • 1 tl sokeria
  • 2 dl oliiviöljyä
  • suolaa

Jugurttikastikkeeseen

  • 1 rkl kuivattua minttua
  • kourallinen tuoretta korianteria
  • 200 g turkkilaista jugurttia
  • 1 limen mehu

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Jos käytät purkkiherneitä, valuta niistä neste pois huolellisesti.

Lado sitten kikherneet, 10 kokonaista valkosipulinkynttä, inkivääri, tomaatit, chilit, tomaattipyre, mausteet, sokeri, öljy ja suola kannelliseen ja uuninkestävään laakeaan pataan tai pannuun. Sekoita ainekset, laita kansi päälle ja työnnä uuniin 75 minuutiksi. Sekoita kerran kypsennyksen aikana. Ruoka on valmista, kun inkivääri, chilit ja valkosipulit ovat pehmenneet ja tomaatit hajonneet.

Jugurttikastike syntyy nopeasti. Sekoita minttu, korianteri, jugurtti, limen mehu, yksi murskattu valkosipulinkynsi ja ripaus suolaa sauvasekoittimella tai tehosekoittimen kulhossa.

Tarjoile mieleisesi leivän ja limen lohkojen kanssa.

Valmiina uuniin, kun pannussa on kaikki raaka-aineet. Sekoitetaan ne, ja sitten vain odotellaan.

2 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , , , , , ,

7.3.2019 · 20.05

Vanha uskollinen: Baskilainen kalakeitto

Lämmittävä keitto sopii loistavasti viileään päivään.

Tämä(kin) ohje on alun perin poimittu jo vuonna 1996 ilmestyneestä Antti Vahteran Viikon kahdeksan päivää -keittokirjasta. Siitä on jäänyt meidän keittiön listalle muutama ikuisuusruoka, ja blogissa niistä on ainakin tämä superihana kasviskeitto.

Kalasoppa on elänyt ajan mukana, ja olemme keittäneet siitä monenlaisia versioita. Olen melko varma, että jos resepti kirjoitettaisiin nyt, sen mausteena ei käytettäisi ainakaan Tabascoa, ehkä ei cayennepippuriakaan. Mutta 20 vuotta sitten tuoretta chiliä ei muistaakseni noin vain ostettu lähikaupasta.

Paprikainen perussoppa on loistoruoka ihan sellaisenaan, ilman kalaa – tai kanaa ja äyriäisiä, joita siihen alkuperäisessä ohjeessa kehotetaan lisäämään. Kalankin voi lisätä keittoon ihan vaan tuoreena ja paloiteltuna, friteeraamatta. Toisaalta: kun yhden kerran syöt keiton pankojauhoissa pyöriteltyjen, friteerattujen ahvenfileiden kanssa, et ehkä halua enää koskaan syödä sitä helpompaa versiota.

Liemeen noin neljälle tarvitaan:

  • 3 isoa punaista paprikaa
  • 1 punainen chili
  • 4 salottisipulia tai 2 keltasipulia
  • 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
  • 8 valkosipulinkynttä
  • 8 dl kala- tai kasvislientä
  • 2 dl kuivaa valkoviiniä
  • oliiviöljyä
  • noin 1 dl lehtipersiljaa silputtuna
  • 2 rkl tuoretta timjamia
  • ripaus cayennepippuria
  • suolaa ja mustapippuria

Kuullota silputut sipulit ja valkosipulinkynnet kattilassa oliiviöljyssä.

Lisää pilkotut paprikat, chili ja tomaattimurska. Hauduta muutama minuutti.

Lisää valkoviini, kasvis- tai kalaliemi ja mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä puoli tuntia.

Soseuta sen jälkeen keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Muista, että keitto saa olla tulista: lisää cayennepippuria, jos makua ei ole tarpeeksi. Pidä keitto lämpimänä, kun paistat kalat. Siihen tarvitset:

  • 400 g ahvenfileitä tai kuhaa tai molempia yhteensä
  • 2 kananmunaa
  • vehnäjauhoja
  • korppu- tai pankojauhoja
  • kasvisöljyä

Leikkaa kalafileistä keskiruodot pois.

– Housufileiksi, sanoo Juha. (Jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, katso video vaikkapa täältä.)

Paloittele kuhafileet sopiviksi, ahvenfileet voi käyttää kokonaisina.

Pyörittele palat ensin suolalla ja pippurilla maustetuissa vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppu- tai pankojauhoissa.

Valitse pieni kattila, johon voit kaataa öljyä noin neljän sentin kerroksen. Kuumenna öljy 160-asteiseksi, ja friteeraa kalat öljyssä kullankeltaisiksi, muutama kerrallaan. Nosta kypsät palat talouspaperin päälle.

Tarjoile keitto ja kalat erikseen. Näin palojen pinta säilyy rapeana, ja jokainen voi napata lautaselleen kalaa juuri sen verran kuin haluaa – tai jättää kalan syömättä. Jos olet käyttänyt kasvislientä, keitto sopii vegaanillekin.

Ruokahävikkiä tästä keitosta ei synny. Kalat syödään salamana heti, ja jos paprikaista soppaa sattuu jäämään, se maistuu aivan mahtavalta seuraavana päivänä, kun tipautat lautaselle lusikallisen turkkilaista jugurttia ja paahdettuja auringonkukansiemeniä. Tai lusikoit sen parempiin suihin ihan sellaisenaan leivän kanssa.

Näistä syntyy maku: paprikaa, sipulia, valkosipulia ja viiniä.

Leivitä kalat ennen friteerausta vehnäjauhoissa, kananmunassa ja pankojauhoissa.

No voitko vastustaa? Ohutta, rapeaa, friteerattua kalaa, ole hyvä.

Baskilainen kalakeitto kaipaa seurakseen hiukan rapeaa leipää ja lasin viiniä. Kokeile vaihteeksi punaista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kala, keitot

Avainsanat: , , , , , ,

9.6.2014 · 19.41

Gazpacho vaihtaa väriä

Kylmää pinaattikeittoa? No siltähän se vähän näyttää, mutta maku on aivan toinen.

Kylmää pinaattikeittoa? No siltähän se vähän näyttää, mutta maku on aivan toinen.

Perinteisen punaisen gazpachon ei pidä nyt loukkaantua. Tomaattinen kylmä keitto on pysynyt kesäruokalistallamme niin pitkään, että yksi uusi versio aiheesta ei heikennä sen asemaa tippaakaan. Lisäksi Espanjassa vähän joka kokilla tuntuu olevan oma tulkintansa perinneruuasta, joten kyllä näitä maailmaan mahtuu.

Vihreä keitto on yhtä raikas kuin punainen, ja erityisesti vihreä chili antaa keitolle reipasta potkua. Raaka-aineiden ja niiden määrien kanssa voi toteuttaa luovuuttaan: laita mieleisiäsi yrttejä, vaihda pinaatti lehtikaaliin, peruskurkku käy tietenkin yhtä hyvin kuin avomaankurkut.

Älä kuitenkaan jätä pois kuivaa leipää, oliiviöljyä tai etikkaa, sillä ne ovat gazpachon ydintä. Toisaalta, jos ne unohtuvat, voit tarjota sopan lasista vihersmoothiena.

Tästä määrästä saa neljälle hengelle alkukeiton tai kahdelle aikuiselle kesäisen lounaan.

  • 2 sellerinvartta
  • 1 vihreä paprika
  • 2–3 avomaankurkkua tai yksi peruskurkku
  • 2 siivua kuivaa leipää
  • 1 vihreä chili
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 tl sokeria
  • 1,5 dl saksanpähkinöitä
  • 150 g pinaattia
  • kourallinen basilikaa
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1,5 dl vettä
  • 2 rkl paksua kreikkalaista jugurttia
  • muutama jääkuutio
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 2 siivua vaaleaa leipää krutonkeja varten

Tee ensin krutongit. Laita uuni lämpenemään 190-asteiseksi. Leikkaa leivän siivut pieniksi kuutioiksi, ja lorauta niiden päälle hiukan oliiviöljyä ja suolaa. Levitä kuutiot leivinpaperille ja paista noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Paloittele vihannekset, chili, valkosipuli ja leipä. Iske kaikki blenderiin ja lisää mukaan raaka-aineista kaikki muut paitsi jääkutiot. Käynnistä kone ja anna pyöriä niin kauan, että keitto on tasaista. Lisää vettä, jos soppa vaikuttaa liian paksulta. Maista ja mausta mieleiseksesi.

Lisää viimeiseksi jääkuutiot ja pyöräytä vielä muutama kierros, jotta jää murskaantuu.

Tarjoile kylmä ihanuus heti. Ripottele pöydässä pinnalle krutongit ja muutama tippa oliiviöljyä. Syö auringossa.

Kurkkuja, paprikaa, pinaattia ja basilikaa nyt ainakin tarvitaan.

Kurkkuja, paprikaa, pinaattia ja basilikaa nyt ainakin tarvitaan.

Gazpacho valmistuu blenderissä tai monitoimikoneessa. Kaiken pitää mennä iloisesti sekaisin.

Gazpacho valmistuu blenderissä tai monitoimikoneessa. Kaiken pitää mennä iloisesti sekaisin.

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot, tapas

Avainsanat: , , , , , ,

5.11.2013 · 15.26

Sisäinen villapaita: chilikahvi

Tarvitaan keitin, vettä, kahvia ja ainakin yksi chili.

Tarvitaan keitin, vettä, kahvia ja ainakin yksi chili.

Eteläafrikkalainen tv-kokki Justin Bonello keitti chilikahvit kavereilleen raikkaassa ulkoilmassa ja avotulella Cooked in Africa -sarjassaan. Kokin kaverit olivat muistaakseni aamutuimaan kalastamassa komeissa maisemissa ja hytisivät viluisina päästyään rannalle Bonellon valmistaman aamiaisen äärelle. Kylmyyskin on niin suhteellista, mutta kyllä tämä kahvi lämmittää myös pimeässä ja sateisessa syysillassa.

Tarvitset Bialetti-keittimen, tuon mahtavan italialaisen design-tuotteen, jota ystävät kutsuvat mutteripannuksi. Tarvitset myös kunnollista espressokahvia ja esimerkiksi thaimaalaisia linnunsilmächilejä. Yksi chili riittää pieneen pannulliseen.

Siivuta chili kahvin päälle.

Siivuta chili kahvin päälle.

Täytä Bialettin alaosa vedellä ja kahvipesä sopivaksi jauhetulla tummapaahtoisella kahvilla. Silppua kahvin päälle yksi pieni tulinen chili – tai enemmän, jos olet chilikoukussa ja vähemmän, jos et ole varma tulisuudenkestostasi.

Ruuvaa kahvipannu kokoon ja laita levylle. Odota hetki ja kuuntele tuttua kohinaa, kun vesi puskee paineella kahvin ja chilin läpi ylös kaadinosaan. Kahvi on valmista!

Pelkkä sokerikin riittää makeutukseksi, mutta hiukan ekstraa saa sekoittamalla esimerkiksi tummaan sokeriin jauhettua kanelia. Jokainen päättää itse, juoko kaffeensa mustana vai kuumentaako sekaan maitoa.

Bonello lorautti palelevien ystäviensä mukeihin vielä maidon lisäksi tilkan brandya, eikä se hassumpi ajatus olekaan.

Maitokahvi on lempeä vaihtoehto.

Maitokahvi on lempeä vaihtoehto.

Kanelisokeria makeutukseksi ja ehkä sormustimellinen brandya sekaan.

Kanelisokeria makeutukseksi ja ehkä sormustimellinen brandya sekaan.

En ole muuten koskaan kokeillut, kuinka paljon chilistä irtoaa makua, jos sen silppuaa peruskahvinkeittimen suodattimeen porojen päälle. Kertokaa, jos tiedätte!

4 kommenttia

Kategoria(t): juomat

Avainsanat: , ,

27.10.2013 · 17.05

Vihdoinkin: itse tehtyä harissaa

Siitä tuli juuri sopivan tulista ja raikasta.

Siitä tuli juuri sopivan tulista ja raikasta.

Olen pitkään etsinyt uskottavaa harissareseptiä, mutta vasta nyt se löytyi  – tietenkin Ottolenghin ja Tamimin Jerusalem-keittokirjasta. Tosin lisäsin mausteisiin kanelin, koska jostain syystä se mielestäni kuuluu harissaan. Muutenkin käytin mausteita reilummin kuin kirja neuvoo.

Chilin määrä on syytä säätää omaa makua vastaavaksi. Minä käytin lopulta kaksi melko mietoa kaupan chiliä ja kaksi itse kasvatettua melko tulista. Lopputulos oli juuri sopiva.

Meillä harissalla maustetaan useimmiten kalaa. Tällä marinoitiin ensimmäisenä samaisesta Jerusalemista napattu harissalla ja ruusuvedellä maustettu paistettu kala.

  • 1 punainen paprika
  • 1 rkl korianterin siemeniä
  • 1 rkl jeeran siemeniä
  • 1 rkl kanelia
  • oliiviöljyä
  • 1 pieni punasipuli pilkottuna
  • 4 valkosipulinkynttä pilkottuina
  • 3–4 punaista chiliä, joista siemenet on poistettu
  • 2 rkl tomaattipyreetä
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • 1 tl suolaa

Halkaise paprika ja laita puolikkaat uunivuokaan kuori ylöspäin. Paahda 220-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai niin pitkään, että kuori mustuu ja paprika pehmenee. Ota uunista, laita vuoan päälle folio ja anna jäähtyä. Poista jäähtyneestä paprikasta kuoret.

Paprika olisi voinut mustua vielä hiukan enemmän. Kuori lähti tästäkin jo helposti.

Paprika olisi voinut mustua vielä hiukan enemmän. Kuori lähti tästäkin jo helposti.

Paahda korianterin ja jeeran siemenet kevyesti kuivalla paistinpannulla. Jauha ne hienoksi morttelissa.

Lorauta paistinpannuun öljyä ja paista sipulia, valkosipulia ja pilkottuja chilejä keskilämmöllä kymmenisen minuuttia, kunnes ne ovat tummanruskeita ja melkein karamellisoituneita.

Laita lopulta kaikki ainekset tehosekoittimeen ja anna pyöriä niin pitkään, että tahna on tasaista.

Tämän tummemmiksi en uskaltanut sipuleita ja chilejä paistaa.

Tämän tummemmiksi en uskaltanut sipuleita ja chilejä paistaa.

Sitruuna raikastaa maustetahnan mukavasti.

Sitruuna raikastaa maustetahnan mukavasti.

Lusikoi valmis harissa puhtaaseen lasipurkkiin ja sulje kansi. Kastikkeen luvataan yleensä säilyvän jääkaapissa käyttökelpoisena ainakin kaksi viikkoa.

2 kommenttia

Kategoria(t): maustekastikkeet, ruoka

Avainsanat: , ,

22.10.2013 · 20.01

Avokadosalaatti & sinappikastike

Jostain syystä avokadosalaatti tehdän aina tähän vanhaan Juha kummitädiltä perittyyn kulhoon.

Jostain syystä avokadosalaatti tehdään aina ja joka kerta tähän samaan Juhan kummitädiltä periytyneeseen Arabian kulhoon. Arjen turvaa sekin.

Nukuin viime yön huonosti, söin lounaaksi korvapuustin ja työpäivän jälkeen hain auton huollosta, katsastuksesta ja renkaidenvaihdosta. Maksoin niin paljon, että ajattelin työntää auton elokuvallisesti alas jyrkänteeltä, mutta jyrkänteet ovat näillä seuduilla vähissä. Auto seisoo edelleen pihassa, ja ajan sillä varmaan taas huomenna.

Sitten on tämä nälkä. Voisin syödä kattilallisen perunamuusia, mutta sen valmistaminen kestää liian kauan. On siis aika kasata Jamie Oliverilta omittu ja omaksi tuunattu avokadosalaatti. Tämä tehdään yleensä silloin, kun ei muuta keksitä, mutta ei vielä ole pizzapäiväkään – eli aika usein.

Kun salaatin on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, ainesten pilkkomisen voi aloittaa mistä tahansa. Vaikka chilistä ja kevätsipulista.

Kun salaatin on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, ainesten pilkkomisen voi aloittaa mistä tahansa. Vaikka chilistä ja kevätsipulista.

Pilko kulhoon:

  • 2 avokadoa
  • 1 tai useampia punaisia chilejä
  • 2 kevätsipulia tai noin 10 senttiä purjoa
  • kourallinen paahdettuja kuorellisia manteleita
  • kourallinen pilkottuja kirsikkatomaatteja
  • kourallinen tuoretta korianteria
Soosi on erittäin olennainen tekijä tässä salaatissa: paksu ja sinappinen pehmoisen avokaon vastaparina.

Soosi on erittäin tärkeä tekijä salaatissa: paksu ja sinappinen pehmeän avokadon vastaparina.

Sinappikastikkeeseen:

  • 6 rkl oliiviöljyä
  • 1 kukkurallinen ruokalusikallinen dijoninsinappia
  • 1 kukkurallinen ruokalusikallinen karkeaa ranskalaista kokojyväsinappia
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • merisuolaa
  • mustapippuria

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset hyvin. Sekoita sitten soosi pilkottuihin salaattiaineksiin ja syö pois. Helpottaa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Avainsanat: , , ,