Italialaista tyyliä suomalaiskeittiöstä: onnistuu.
Luulin kadottaneeni täydellisen keksireseptin ikuisiksi ajoiksi, kunnes se sitten leijaili lattialle vanhan ranskalaisen keittokirjan välistä. Nyt talletan sen tänne, että ei tarvitse enää koskaan etsiä.
Itse tehdyt cantuccinit ovat niin hyviä, että kaupan keksit maistuvat näiden jälkeen ainoastaan pölyisiltä ja vanhoilta. Mantelikekseillä tekee myös vaikutuksen: harva on hoksannut, että italialaiskeksejä tosiaan voi leipoa suomalaiskeittiössä ja kohtuullisen helposti.
Keksiresepti on kai julkaistu Helsingin Sanomissa, ehkä joskus 90-luvulla, en tiedä. Minä sain sen joogakaveriltani Sadulta. Valokopio ohjeesta tuli oikeassa postissa, ja koska oli kesä, kirjekuoressa oli mukana kesäinen Rudolf Koivun postikortti. Sellaisen postin muistaa.
En ole löytänyt yhtä hyvää reseptiä mistään, vaikka todellakin ehdin etsiä kaikki ne vuodet, kun tämä kyseinen ohje lymysi piilossa käden ulottuvilla.
Melkein yhtä hyvä ohje on Saku Tuomisen Basta-kirjassa, mutta keksit eivät tarvitse leivinjauhetta onnistuakseen.
Sitruunan sijasta taikinan voi maustaa esimerkiksi appelsiininkuorella.
- 50 g voita
- 2,25 dl sokeria
- 2 munaa
- 1 tl vaniljasokeria
- 1 sitruunan raastettu kuori
- 4 dl vehnäjauhoja
- 200 g manteleita kuorineen
Sekoita pehmeä voi ja sokeri keskenään. Lisää kananmunat yksitellen.
Lisää mausteet ja vehnäjauhot, sekoita sitten joukkoon mantelit. (Sitruunan sijasta taikinan voi maustaa myös appelsiininkuorella ja osan vehnäjauhoista voi oikein hyvin korvata spelttijauhoilla.)
Pyöritä taikinasta kaksi noin kolmen sentin paksuista tankoa. Kääri ne leivinpaperiin ja laita jääkaappiin kovettumaan noin puoleksi tunniksi. Siirrä ne sitten leivinpaperilla peitetylle pellille.
Paista pötköjä 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
Ota sitten talouden terävin veitsi ja leikkaa tangot noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kaada viipaleet lappeelleen leivinpaperille ja palauta uuniin. Paista vielä 15–20 minuuttia tai niin pitkään, että keksit saavat väriä pintaan.
Taikinatangoista kannattaa muotoilla mahdollisimman pyöreitä, koska ne kuitenkin leviävät uunissa paistuessaan.
Keksitankojen leikkaamiseen tarvitaan ehdottomasti terävä veitsi. Tylsä veitsi murentaa ja litistää leivonnaiset.
Cantuccini-ohjeen lopussa lukee yleensä, että keksit säilyvät hyvin. No jaa: eivät ne säily, koska ne syödään heti.
Keksit kehotetaan myös syömään vin santon kanssa, mutta jos ei tiedä mitään sellaisesta perinteestä, ei sitä osaa kaivatakaan.
Korianterifarmi 
Näitä pitää kokeilla. Pitääkö rasva ja sokeri vatkata vai riittääkö sekoitus? Kiitos 🙂
Suosittelen, nää on tosi hyviä! Kyllä rasva ja sokeri kannattaa surauttaa pehmeäksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
Voin sanoa että nää on todella maukkaita, mantelin tilalle sopii myös maapähkinät ja pistaasit yms.
Nää on ihan täydellisiä! En muistanutkaan, kuinka hyviä, kun ei näitä tule joka viikko leivottua. Mut jouluksi – ja nyt leivotuista liikenee vähän lahjoiksikin!
Kiitos ohjeesta. Etsin eilen edellisen kuvasi perusteella, mutta K-farmin reseptin kokeilen vielä tämän vuodenvaihteen aikana. Muuten, mistä tuollainen raastin? Hieno.
En muista, mistä raastin aikanaan putkahti. Saattaa olla jopa lelukaupasta… Se on erittäin näppärä ja kovassa käytössä, tämä yksilö alkaa olla jo vähän lommoinen. En harmittelis, jos löytäisin itsekin uuden.
Oli tosi hyviä. Ei tarvitse välittää säilyvyydestä, kaikki meni parempiin suihin 🙂 Pojanpojan nimiäisiin tarvii tehdä näitä.
No eiks vaan olekin hyviä. Tämä on ihan voittamaton ohje! Saat varmasti nimiäisvierailta kehujen vyöryn vaivanpalkaksi 🙂
olisiko kenties mahdollista korvata vehnä jollain muulla jauholla? Onko joku kokeillut?
Hei Katrin, en ole itse kokeillut korvata vehnäjauhoja jollain muulla, mutta kyllä nämä saattaisivat onnistua. Kokeilisin vaikka mantelijauhon ja gluteenittoman jauhon yhdistelmää. Olis kyllä hauska kuulla, jos joku on jo kokeillut ja saanut aikaan toimivan yhdistelmän.
Ohje ei toimi. Ei todellakaan pysty leikkaamaan 20min paistamisen jälkeen saati tulikuumana. Ohjeesta on myös unohtunut suola.
Hei Biscotti, mä onnistun aina just tällä ohjeella! Onneksi netissä on niin paljon cantuccini-reseptejä, että sullekin löytyy sieltä se oikea 🙂
Ei oikein onnistunut minullakaan, vaikka tarkoin ohjeenmukaan tein. Mantelien määrä tuntuu isolta, jäi tosi pehmeäksi, täytynee olla kauemmin uunissa ?
Hauska juttu, että minulla on alunperin ollut ihan sama kopio paperisesta ohjeesta kuin sinullakin näyttää kuvassa olevan😊 Tunnistan käsinkirjoitetusta ”cantuccini alla mandorla” tekstistä. Mistähän tämä kopio on alunperin lähtenyt liikkeelle… Olen tehnyt näitä jouluksi jo kymmenen vuotta, suosikkeja👍🏻
Onpa tosiaan hauska sattuma! Ei aavistustakaan, kuka nimikoidun kopion on laskenut liikkeelle, mutta hyvää kannattaa kierrättää. Voi hyvin olla, että meilläkin on jo kymmenes joulu näiden kanssa 🙂
Nämä on niin hyviä! Tehtiin tänä vuonna lahjaksikin. Harmi, että omat on syöty ennen joulua… 😀
Mä olen ymmärtänyt, että mun nimenomaan on tehtävä näitä lahjaksi tietyille tahoille joka vuosi 🙂 No, itsepähän aloitin!