Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2013

27.10.2013 · 17.53

Kalaa, harissaa, korintteja & ruusuvettä

Arkisen näköinen ruoka maistuu vallan muulta kuin arkiselta.

Arkisen näköinen ruoka maistuu vallan muulta kuin arkiselta.

Uusia makuja – eli Jerusalem-hulluus jatkuu. Kun on aikansa kokkaillut välimerellisiä ruokia, yrittänyt jäljitellä Intian ja Thaimaan makuja, välillä jopa japanilaisia, Lähi-idän makumaailma on pyörryttävän ihana, tuore tuttavuus. Melko trendikäskin se taitaa olla juuri nyt.

Ostimme kalaksi tällä kertaa kuhaa. Juhan mielestä hauki saattaisi sopia mausteiseen ruokaan hyvin – ja olisi huomattavasti edullisempaa kuin hintava kuha.

Mietimme myös, onko kalan jauhottaminen ennen paistamista välttämätöntä. Ehkä hyppäämme sen vaiheen yli seuraavalla kerralla. Syötäviä, kuivattuja ruusun terälehtiä emme edes etsineet, joten ne jäivät ripottelematta valmiin ruoan päälle.

  • 3 rkl harissaa
  • 1 tl jauhettua jeeraa
  • 450 g vaaleaa kalaa
  • vehnäjauhoja
  • oliiviöljyä
  • 2 sipulia
  • 1 dl punaviinietikkaa
  • 1 tl kanelia
  • noin 2 dl vettä
  • 1,5 rkl hunajaa
  • 1 rkl ruusuvettä
  • kourallinen korintteja
  • suolaa ja mustapippuria

Marinoi kala. Sekoita kipossa puolet harissasta, jeera ja puoli teelusikallista suolaa. Hiero tahna kalan pintaan ja anna marinoitua jääkaapissa kaksi tuntia.

Pyöräytä kalat vehnäjauhoissa, varistele ylimääräiset jauhot pois. Paista kalat oliiviöljyssä paistinpannulla, pari minuuttia per puoli.

Paista ensin marinoidut kalat.

Paista ensin marinoidut kalat.

Nosta kalat toiseen astiaan, mutta jätä öljy pannulle ja lisää siihen silputut sipulit. Paista ne sekoitellen kullanruskeiksi.

Lisää loput harissasta, viinietikka, kaneli, hiukan suolaa ja reippaasti mustapippuria. Kaada sekaan vesi, vähennä lämpöä ja anna kastikkeen hautua sakeaksi. Se vie 10–15 minuuttia.

Sekoita viimeiseksi joukkoon hunaja, ruusuvesi ja korintit. Anna kiehua miedolla lämmöllä vielä pari minuuttia.

Tarkista maut ja laita paistetut kalat takaisin pannulle. Kauho kastiketta kalojen päälle ja jätä ne lämpenemään poreilevaan kastikkeeseen muutamaksi minuutiksi. Jos kastike vaikuttaa liian paksulta, lisää tilkka vettä.

Tarjoile lämpimänä couscousin tai kvinoan kanssa. Keskustella voi vaikka siitä, maistuuko ruusuvesi kielellä vai tuoksuuko se vain nenässä.

Ruusuvettä löydät etnisistä ruokakaupoista.

Ruusuvettä löydät etnisistä ruokakaupoista.

Advertisement

Jätä kommentti

Kategoria(t): kala, ruoka

Avainsanat: , , , ,

27.10.2013 · 17.05

Vihdoinkin: itse tehtyä harissaa

Siitä tuli juuri sopivan tulista ja raikasta.

Siitä tuli juuri sopivan tulista ja raikasta.

Olen pitkään etsinyt uskottavaa harissareseptiä, mutta vasta nyt se löytyi  – tietenkin Ottolenghin ja Tamimin Jerusalem-keittokirjasta. Tosin lisäsin mausteisiin kanelin, koska jostain syystä se mielestäni kuuluu harissaan. Muutenkin käytin mausteita reilummin kuin kirja neuvoo.

Chilin määrä on syytä säätää omaa makua vastaavaksi. Minä käytin lopulta kaksi melko mietoa kaupan chiliä ja kaksi itse kasvatettua melko tulista. Lopputulos oli juuri sopiva.

Meillä harissalla maustetaan useimmiten kalaa. Tällä marinoitiin ensimmäisenä samaisesta Jerusalemista napattu harissalla ja ruusuvedellä maustettu paistettu kala.

  • 1 punainen paprika
  • 1 rkl korianterin siemeniä
  • 1 rkl jeeran siemeniä
  • 1 rkl kanelia
  • oliiviöljyä
  • 1 pieni punasipuli pilkottuna
  • 4 valkosipulinkynttä pilkottuina
  • 3–4 punaista chiliä, joista siemenet on poistettu
  • 2 rkl tomaattipyreetä
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • 1 tl suolaa

Halkaise paprika ja laita puolikkaat uunivuokaan kuori ylöspäin. Paahda 220-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai niin pitkään, että kuori mustuu ja paprika pehmenee. Ota uunista, laita vuoan päälle folio ja anna jäähtyä. Poista jäähtyneestä paprikasta kuoret.

Paprika olisi voinut mustua vielä hiukan enemmän. Kuori lähti tästäkin jo helposti.

Paprika olisi voinut mustua vielä hiukan enemmän. Kuori lähti tästäkin jo helposti.

Paahda korianterin ja jeeran siemenet kevyesti kuivalla paistinpannulla. Jauha ne hienoksi morttelissa.

Lorauta paistinpannuun öljyä ja paista sipulia, valkosipulia ja pilkottuja chilejä keskilämmöllä kymmenisen minuuttia, kunnes ne ovat tummanruskeita ja melkein karamellisoituneita.

Laita lopulta kaikki ainekset tehosekoittimeen ja anna pyöriä niin pitkään, että tahna on tasaista.

Tämän tummemmiksi en uskaltanut sipuleita ja chilejä paistaa.

Tämän tummemmiksi en uskaltanut sipuleita ja chilejä paistaa.

Sitruuna raikastaa maustetahnan mukavasti.

Sitruuna raikastaa maustetahnan mukavasti.

Lusikoi valmis harissa puhtaaseen lasipurkkiin ja sulje kansi. Kastikkeen luvataan yleensä säilyvän jääkaapissa käyttökelpoisena ainakin kaksi viikkoa.

2 kommenttia

Kategoria(t): maustekastikkeet, ruoka

Avainsanat: , ,

26.10.2013 · 10.59

Lasagnea ilman uunia

Lämmittävästä asagneannoksesta tulee vahingossa myös kaunis.

Lämmittävästä lasagneannoksesta tulee väistämättä myös kaunis.

Yleensä yksi oivallus riittää. Tässä on sellainen: koska lasagnelevyt ovat pastaa, ne voi keittää siinä missä muutkin pastat ja tarjota yhden kastikkeen kanssa. Ruoka valmistuu nopeasti ja on lisäksi ilo silmälle.

Kastikkeeksi kelpaa oikeastaan mikä tahansa pastan kanssa sopiva. Tomaattikastikkeenkin virittää helposti omakseen maustamalla toisin tai lisäämällä sekaan makunsa mukaisesti lihaa, kalaa tai kasviksia.

Parhaiten toimii kuitenkin soosi, jossa on sattumia. Tomaatit ja oliivit tekevät lasagnemaastosta mukavan kumpuilevan ja estävät keitettyjä pastalevyjä tarttumasta toisiinsa kiinni.

Neljälle syöjälle tarvitset:

  • oliiviöljyä
  • 2 isoa sipulia tai useampia pieniä salottisipuleita
  • 2 valkosipulinkynttä siivuina
  • 2 kourallista mustia oliiveja
  • kourallinen kapriksia
  • 2 tölkkiä kokonaisia tomaatteja
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
  • 1 tl sokeria
  • tuoretta basilikaa
  • 1 tl punaviinietikkaa
  • suolaa ja mustapippuria
  • 12 levyä lasagnea
  • parmesaania

Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota silputtua sipulia ja valkosipulin siivuja pari minuuttia. Lisää oliivit, kaprikset, paloitellut tomaatit ja sokeri. Hauduta puolisen tuntia. Sekoita lopuksi joukkoon basilika ja hitunen etikkaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Keitä lasagnelevyt suolalla maustetussa vedessä al denteksi. Kypsyminen kestää runsaat viitisen minuuttia. Kokin on syytä vahtia kiehuvia levyjä ja pöyhiä niitä sen verran, että ne eivät tartu toisiinsa.

Valuta pasta siivilässä. Rakenna annokset suoraan lautasille: pohjalle kastiketta, sitten lasagnelevy, sitten kastiketta ja niin edelleen. Yhdelle lautaselle voi kasata 3–4 leyvä, ja ne saavat mielellään laskostua kastikkeen mukaan – annoksesta tulee väkisinkin aika kaunis. Ripottele päälle vielä muutama basilikanlehti ja parmesaanilastu. Syö heti.

Lautasen äärellä voi sitten taas miettiä sitä outoa tosiasiaa, että muoto vaikuttaa makuun. Spagetti tomaattikastikkeella on aivan eri juttu kuin tämä. Onneksi.

2 kommenttia

Kategoria(t): pasta, ruoka

Avainsanat: ,

22.10.2013 · 20.01

Avokadosalaatti & sinappikastike

Jostain syystä avokadosalaatti tehdän aina tähän vanhaan Juha kummitädiltä perittyyn kulhoon.

Jostain syystä avokadosalaatti tehdään aina ja joka kerta tähän samaan Juhan kummitädiltä periytyneeseen Arabian kulhoon. Arjen turvaa sekin.

Nukuin viime yön huonosti, söin lounaaksi korvapuustin ja työpäivän jälkeen hain auton huollosta, katsastuksesta ja renkaidenvaihdosta. Maksoin niin paljon, että ajattelin työntää auton elokuvallisesti alas jyrkänteeltä, mutta jyrkänteet ovat näillä seuduilla vähissä. Auto seisoo edelleen pihassa, ja ajan sillä varmaan taas huomenna.

Sitten on tämä nälkä. Voisin syödä kattilallisen perunamuusia, mutta sen valmistaminen kestää liian kauan. On siis aika kasata Jamie Oliverilta omittu ja omaksi tuunattu avokadosalaatti. Tämä tehdään yleensä silloin, kun ei muuta keksitä, mutta ei vielä ole pizzapäiväkään – eli aika usein.

Kun salaatin on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, ainesten pilkkomisen voi aloittaa mistä tahansa. Vaikka chilistä ja kevätsipulista.

Kun salaatin on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, ainesten pilkkomisen voi aloittaa mistä tahansa. Vaikka chilistä ja kevätsipulista.

Pilko kulhoon:

  • 2 avokadoa
  • 1 tai useampia punaisia chilejä
  • 2 kevätsipulia tai noin 10 senttiä purjoa
  • kourallinen paahdettuja kuorellisia manteleita
  • kourallinen pilkottuja kirsikkatomaatteja
  • kourallinen tuoretta korianteria
Soosi on erittäin olennainen tekijä tässä salaatissa: paksu ja sinappinen pehmoisen avokaon vastaparina.

Soosi on erittäin tärkeä tekijä salaatissa: paksu ja sinappinen pehmeän avokadon vastaparina.

Sinappikastikkeeseen:

  • 6 rkl oliiviöljyä
  • 1 kukkurallinen ruokalusikallinen dijoninsinappia
  • 1 kukkurallinen ruokalusikallinen karkeaa ranskalaista kokojyväsinappia
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • merisuolaa
  • mustapippuria

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset hyvin. Sekoita sitten soosi pilkottuihin salaattiaineksiin ja syö pois. Helpottaa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Avainsanat: , , ,

20.10.2013 · 10.48

Kukkakaalia Jerusalemista

Jerusalem on tarkoitettu kovaan käyttöön keittiössä: kannet on muovitettu.

Jerusalem on tarkoitettu kovaan käyttöön keittiössä: kannet on muovitettu.

Se on täydellinen keittokirja. Siitä haluaisi välittömästi kokeilla jokaikistä reseptiä, mutta jää kuitenkin vielä lukemaan seuraavankin tarinan: hummus-sodista, gruusialaisista, kosher-säännöistä, manteleista.

Jerusalem-keittokirja on ollut valtava ilmiö Atlantin tuolla puolen, enkä yhtään ihmettele. Sen suosiota on analysoitu osuvasti New York Timesissa, joten minä en siihen enää ryhdy. Olen vain samaa mieltä, ja koukussa. Kirja on hirveän sympaattinen, ja reseptien lisäksi lukija tulee puolivahingossa nauttineeksi mahtavan annoksen Lähi-idän ruokakulttuuria ja historiaa.

Lukemisen lomassa sain vähän kokattuakin. Ruokapöydässä toistelimme hölmistyneinä vain yhtä asiaa: ”Onpa hyvää! Miten tää voi olla näin hyvää?” Kokeilkaa vaikka!

Kukkakaalia ja mausteita. Turha kai sanoa, että mitään ei jäänyt jäljelle.

Kukkakaalia ja mausteita. Turha kai sanoa, että mitään ei jäänyt jäljelle.

Paahdettua kukkakaalia & hasselpähkinöitä

  • 1 iso kukkakaali osiin purettuna
  • 5 rkl oliiviöljyä
  • 1 sellerin varsi vinottain viipaloituna
  • 5 rkl hasselpähkinöitä (tai manteleita)
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • puolikkaan granaattiomenan siemenet
  • 1/2 tl kanelia
  • 1/2 tl maustepippuria
  • 1 rkl sherry- tai omenaviinietikkaa
  • 1 1/2 rkl vaahterasiirappia
  • suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen.

Sekoita kulhossa kukkakaalin kukinnot, 3 rkl oliiviöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria. Levitä kukkakaalit leivinpaperin päälle uunipellille ja paahda uunin yläosassa 25–35 minuuttia, kunnes ne ovat kullanruskeita. Kumoa ne kulhoon jäähtymään.

Paahda hasselpähkinät tai mantelit pannulla. Silppua niitä krouvisti ja lisää kukkakaalien seuraksi. Sekoita joukkoon loputkin ainekset, mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile huoneenlämpöisenä.

 

4 kommenttia

Kategoria(t): kirjat, ruoka, salaatit

Avainsanat: , , , , ,

15.10.2013 · 19.52

Viileät wasabinuudelit

Syö puikoilla tai haarukalla.

Syö puikoilla tai haarukalla.

Tekee mieli jotain vähän mausteista, ehkä peräti orientaalista, mutta ei millään viitsisi ryhtyä suurisuuntaiseen kokkaamisoperaatioon. Vastaus on wasabinuudelit: nopea, helppo ja kummallisen hyvä, tämän hetken pikaruokasuosikkini. Syö haaleana tai seuraavana päivänä kylmänä.

Tee ensin marinadi:

  • noin 3 rkl wasabitahnaa
  • 3 rkl hunajaa
  • 2 rkl seesamiöljyä
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 1 limen mehu
  • ripaus suolaa

Sekoita kaikki ainekset pienessä kulhossa niin, että hunaja liukenee ja kastike on tasaista.

Valmista sitten 200 grammaa nuudeleita pakkauksen ohjeen mukaan: esimerkiksi niin, että kaadat kulhoon nuudelien päälle kiehuvaa vettä ja odotat noin minuutin, kunnes pasta on kypsynyt. Valuta nuudelit ja anna niiden jäähtyä hetki ennen kuin sekoitat kastikkeen niihin. Anna tekeytyä vielä vartti ennen kuin käyt kimppuun.

Paahda sillä aikaa muutama ruokalusikallinen seesaminsiemeniä kuivalla paistinpannulla. Paloittele puolikas tuoretta kurkkua toiseen kippoon ja mausta se 1–2 ruokalusikallisella riisiviinietikkaa.

Tarjoile nuudelit kurkun ja paahdettujen seesaminsiementen kanssa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): pasta, salaatit

Avainsanat: , ,

12.10.2013 · 12.56

Jamming: Suppishilloa à la Ahopelto

Espanjalaista manchegoa ja hämäläisiä suppiksia hillona. Mmm.

Espanjalaista manchegoa ja hämäläisiä suppiksia. Mmm.

Makeahko vaihtoehto etikkasienille löytyi Heikki Ahopellon Lähellä maata -keittokirjasta. Suppilovahverohilloke sopii hyvin vahvojen juustojen kanssa jälkiruoaksi, mutta kyllä se toimii myös pääruoan lisukkeena etikkasäilykkeiden tapaan.

Takuuvarma sieniapaja täällä  Tampereella on Tammelantorilla. Näin lokakuussa myyntipöydät pursuavat suppilovahveroita, ja viikko sitten tarjolla oli vielä erittäin hyvännäköisiä kantarellejakin. Ja mikä parasta: torilla ei ole hirvikärpäsiä. Sinne siis!

  • 1 litra suppilovahveroita
  • 1 dl väkiviinaetikkaa
  • 2 rkl hunajaa
  • 2 dl vettä
  • 3 dl hyytelösokeria
  • 1 laakerinlehti
  • 1 kanelitanko
  • pieni pala tuoretta inkivääriä
  • puolikkaan sitruunan kuori
  • suolaa

Laita kaikki muut ainekset paitsi sienet kattilaan ja kuumenna sekoitellen kiehuvaksi. Lisää tuoreet, puhdistetut sienet.

Keitä noin tunti miedolla lämmöllä. Lisää tarvittaessa nestettä.

Jos haluat hillokkeesta siirappimaisempaa, jatka keittämistä pidempään.

Poista laakerinlehti ja kanelitanko ennen kuin kauhot hillon puhtaisiin lasipurkkeihin. Sulje kannet ja jäähdytä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , , ,

12.10.2013 · 11.50

Punajuuria appelsiinilla ja yrteillä maustettuna

Punajuuret selvästi ilahtuivat keltaisista sukulaisistaan.

Punajuuret ilahtuivat keltaisista sukulaisistaan.

Punajuuri on halpaa ja hyvää, mutta jostain syystä sitä edelleen käytetään kovin vähän. Löysin marketista myös keltajuuria, joten sekoitimme kirjavan ja raikkaan salaatin.

  • 8-10 keskikokoista puna- ja keltajuurta
  • 2 kanelitankoa
  • 2–3 laakerinlehteä
  • 3 dl vettä
  • 1 salottisipuli
  • 3/4 dl valkoviinietikkaa
  • suolaa
  • 1 appelsiinin kuori raastettuna
  • 1-2 tl kuivattua rakuunaa
  • 1/2 dl lehtipersiljaa
  • 1/2 dl ruohosipulia
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • kourallinen pistaasipähkinöitä

Laita uuni lämpenemään 200°C asteeseen. Pese juurekset ja laita ne kokonaisina uunivuokaan. Lisää mukaan pätkityt kanelitangot ja laakerinlehdet. Kaada päälle vesi ja peitä vuoka foliolla. Anna juuresten kypsyä uunissa noin tunti.

Sekoita sillä välin kulhossa silputtu sipuli, valkoviinietikka ja suola. Anna seistä 1o minuuttia.

Lisää sitten kastikkeeseen raastettu appelsiinin kuori, silputut yrtit ja oliiviöljy.

Ota punajuuret uunista ja anna niiden jäähtyä hetki. Kuori ja viipaloi vadille, lusikoi kastiketta päälle.

Punajuurien ei muuten ole tarkoitus kellua soosissa, joten jätä osa kastikkeesta käyttämättä, jos sitä tuntuu olevan liikaa.

Koristele salaatti murskatuilla pähkinöillä. Pistaasit voi korvata hyvin vaikkapa paahdetuilla auringonkukansiemenillä.

Appelsiini ja yrtit raikastavat makeahkot punajuuret juuri sopivasti.

Appelsiini ja yrtit raikastavat makeat punajuuret juuri sopivasti.

Sisäkkö unohti ostaa pistaaseja, joten paahdoin tällä kertaa punajuurisalaatin päälle pinjansiemeniä.

Sisäkkö unohti ostaa pistaaseja, joten paahdoin tällä kertaa punajuurisalaatin päälle pinjansiemeniä.

Viime vuonna muuten ilmestyi pelkästään punajuuriruokia sisältävä keittokirja, nimeltään ytimekkäästi Punajuuri, jota muun muassa Prinsessakeittiö testasi ja kehui. Juha leipoi kerran kirjan ohjeen mukaan punajuurisuklaakakun, joka oli kyllä varsin onnistunut. Se nimenomainen resepti löytyy täältä.

5 kommenttia

Kategoria(t): kirjat, ruoka, salaatit

Avainsanat: ,

10.10.2013 · 18.54

Syysruokaa: Westfalenin pata

Kirja on kahdeksan millimetriä paksu, pahvikantinen, kooltaan 16,5 kertaa 20 senttiä. Siinä on 70 sivua. Keittokirjahyllyssä se katoaa muhkeiden jamieoliverien ja nigellalawsonien sekaan. Antje Schunka: Maukasta maustaen (Printed in Denmark 1980 by Aarhuus Stiftbogtrykkerie) on yksi vanhimmista keittokirjoistamme, eikä kukaan muista, onko siitä koskaan tehty muuta kuin tätä yhtä ruokaa, jota Juha kokkasi jo opiskeluaikoina Sinisen talon keittiössä.

Niin helppoa ja niin hyvää. Ota toinenkin lautasellinen!

Niin helppoa ja niin hyvää. Ota lisää!

Päärynät ostin kaupasta, omenat poimin vielä pihapuusta. Vanhassa kirjassa on kahdeksan nelivärilehteä, loput ovat mustavalkoisia tekstisivuja.

Päärynät ostin kaupasta, omenat poimin vielä pihapuusta. Vanhassa kirjassa on kahdeksan nelivärilehteä, loput ovat mustavalkoisia tekstisivuja.

Hedelmäinen pata on täydellinen syysruoka. Tai oikeastaan se on täydellinen ruoka ihan kaikkina vuodenaikoina.

Kasvisversio padasta syntyy, kun jättää siankyljen pois. Maussa häviää hiukan, mutta vain hiukan. Mitään raaka-ainetta ei pidä missään tilanteessa yrittää korvata toisella, sillä tämä yhdistelmä on dream team, paras.

  • 1 l kasvis- tai lihalientä
  • 4 porkkanaa
  • 4 perunaa
  • 200 g ylikypsää siankylkeä tai palvikylkeä
  • 1 suuri omena tai 2 pientä
  • 2 makeaa päärynää
  • 200 g vihreitä papuja (tölkistä tai pakasteena)
  • 2 tl kynteliä
  • 400 g tai 1 tölkki valkoisia papuja
  • suolaa
  • valkopippuria

Kuumenna kasvis- tai lihaliemi. Lisää liemeen ensin kuoritut ja paloitellut porkkanat ja perunat, anna kiehua kymmenisen minuuttia.

Jos teet lihaisan padan, lisää kuutioitu savukylki seuraavaksi.

Kuori päärynät ja omenat, poista niistä siemenkodat ja lohko ne. Lisää pataan hedelmät ja kuivattu kynteli. Jos käytät pakastepapuja, voit lisätä myös ne nyt pataan kypsymään. Anna porista noin 20 minuuttia.

Lisää viimeisenä kypsät, valkoiset pavut. Jos käytät tölkkipapuja, valuta niistä liemi pois huolellisesti. Mausta pata suolalla ja valkopippurilla. Anna hautua vielä kymmenisen minuuttia.

Vanhassa kirjassa reseptin lopussa lukee ”Tämän kanssa sopii: Maalaisleipä ja olut.” Sopii kokeilla.

Selvää tietenkin on se, että juuri tällainen pata on niitä ruokia, jotka maistuvat seuraavana päivänä entistäkin paremmalta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot, kirjat, ruoka

Avainsanat: , , , , ,

3.10.2013 · 21.19

Se mandariinikakku

Joo, sen voi keittää. Ota tuo kanta kuitenkin pois.

Joo, sen voi keittää. Ota tuo kanta kuitenkin pois.

Sarjassamme omituisesti valmistettuja herkkuja esittelemme nyt keittiöjumalatar Nigella Lawsonin tuotannosta vohkitun mandariinikakun. Mandariinien keittäminen on jännittävää vain ensimmäisellä kerralla ja silloinkin ehkä vartin verran, joten kannattaa keksiä jotain mukavaa tekemistä siksi aikaa, kun hedelmät kypsyvät: siihen menee kaksi tuntia.

  • 375 g mandariineja tai klemenetiinejä, siis 4 isoa tai 5–6 pientä
  • 6 kananmunaa
  • 225 g sokeria
  • 250 g jauhettuja manteleita
  • 1 tl leivinjauhetta

Laita mandariinit kokonaisina ja kuorineen kattilaan, peitä ne kylmällä vedellä ja väännä levy päälle. Keitä hedelmiä kaksi tuntia.

Valuta ja anna jäähtyä. Halkaise ne ja poista sisältä siemenet. Soseuta mandariinit tehosekoittimessa.

Kiehuessaan ne ovat pulleita, mutta rypistyvät vääjäämättä jäähtyessään.

Kiehuessaan ne ovat pulleita, mutta rypistyvät vääjäämättä jäähtyessään.

Laita uuni lämpenemään 190°C asteeseen, voitele ja jauhota halkaisijaltaan noin 20-senttinen irtopohjavuoka

Lisää sitten sokeri, kananmunat, mantelit ja leivinjauhe mandariinien joukkoon tehosekoittimeen ja surauta taikinaksi. Kaada vuokaan ja paista noin tunti. Peitä vuoka loppuvaiheessa foliolla, jos kakun pinta näyttää tummuvan liikaa.

Anna kypsän kakun jäähtyä vuoassaan. Ripottele pinnalle tomusokeria ja ota vastaan kehut, kun tarjoilet kakun.

Se näyttää niin tavalliselta, mutta maistuu taivaalliselta.

Se näyttää niin tavalliselta, mutta maistuu taivaalliselta.

Pöydässä voit sitten kertoa syöjille jännittävän tarinan leivonnaisen valmistamisesta. Siis keitit mandariineja, et ole tosissas! Onks ne kuoretkin muka täällä?

Mandariinikakku on muuten erityisen hyvää paistamista seuraavana päivänä. Joten tervetuloa kummityttö Hertta viikonlopuksi. Gluteeniton kakku odottaa!

12 kommenttia

Kategoria(t): leivonta, ruoka

Avainsanat: , , ,