Kuukausittainen arkisto:Touko 2014

Raparperitorttu à la Martha Stewart

Punajuuri värjäsi haudutusliemen, mutta ei raparperia. Maku on kuitenkin mitä mainioin.

Punajuuri värjäsi haudutusliemen, mutta ei raparperia. Maku on kuitenkin mitä mainioin. Roskilta näyttävät mustat hippuset ovat sitten muuten vaniljaa.

Martha Stewartin Suuri leivonnan käsikirja ilmestyi suomeksi jo viime vuoden puolella. Hiukan oppikirjamainen 400-sivuinen opus käy perusteellisesti läpi kaikenlaiset makeat ja suolaiset, pienet ja isot leivonnaiset. ”Helpoille leivonnaisille” on alussa oma lukunsa, mutta eivät ne loputkaan aivan mahdottomilta vaikuta. Olen lukenut reseptejä vesi kielellä, suunnitellut Sevillan oliiviöljylastujen paistamista ja ajatellut, että tässä voisi olla hyvä lahjakirja leipomisesta jo innostuneelle ystävälle. Aivan vasta-alkajalle kirja voi olla liikaa.

Ainakin Martha-rouvan raparperitortulle kannattaa antaa mahdollisuus. Raikasta!

Tuorejuustotorttutaikina

  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl sokeria
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 6 rkl suolatonta voita nokareina
  • 85 g maustamatonta tuorejuustoa

Mittaa jauhot, sokeri, suola ja leivinjauhe kulhoon tai monitoimikoneeseen ja sekoita. Lisää voi ja sekoita, lisää tuorejuusto ja sekoita murumaiseksi. Kokoa taikina palloksi kulhoon ja anna sen viilentyä jääkaapissa ainakin tunti ennen käyttöä.

Täyte

  • 3,5 dl vettä
  • 3,5 dl sekä 2 rkl sokeria
  • 1 vaniljatanko
  • 680 g raparperia (noin 6 keskikokoista vartta)
  • 115 g tuorejuustoa
  • 1 sitruunan raastettu kuori
  • 0,5 dl ranskankermaa

Kauli taikina ohueksi, ja sovita levy piirakkavuokaan. Pistele pohja haarukalla ja siirrä vuoka puoleksi tunniksi kylmään.

Kuumenna uuni 180-asteiseksi. Levitä piirakkapohjan päälle leivinpaperi ja laita paperin päälle painoksi esimerkiksi muutama lusikka ja haaarukka. Paista 20–25 minuuttia. Poista ruokailuvälineet ja paperi. Paista vielä 10–15 minuuttia, kunnes pohja on kauttaaltaan kullanruskea. Anna jäähtyä.

Kirjassa neuvotaan laittamaan taikinan päälle piirakkapainot – liian professionaalia. Ruokailuvälineet ajavat kyllä saman asian.

Kirjassa neuvotaan laittamaan taikinan päälle piirakkapainot – sellaisia en ole koskaan nähnytkään. Ruokailuvälineet ajavat kyllä saman asian.

Mittaa isoon paistinpannuun tai laakeaan kasariin vesi ja 3,5 dl sokeria sekä halkaistu vaniljatanko, josta olet raaputtanut siemenet irti. Kuumenna kohtalaisella lämmöllä ja sekoitellen niin pitkään, että sokeri on liuennut, ja seos alkaa kiehua.

Lisää noin viiden sentin pätkiksi leikkaamasi raparperi. Sammuta levy ja jätä raparperi kannen alle hautumaan noin 20 minuutiksi.

Hyvä, jos pystyt käyttämään suhteellisen tasapaksuja raparperin varsia – silloin palat kypsyvät tasaisesti. Ohuet varret alkavat tuossa ajassa jo hajota säikeiksi. Makuhan siitä ei kärsi, mutta leivonnaisen ulkonäkö ei enää ole kovin huoliteltu.

Nosta raparperit sokeriliemestä reikäkauhalla siivilään. Siivilöi liemi, ja mittaa sitä pieneen kattilaan tai pannulle noin 2,5 dl. Keitä kunnon lämmöllä runsaat 10 minuuttia, kunnes liemi on saennut siirappimaiseksi. Anna jäähtyä.

Sekoita sitten keskenään huoneenlämpöinen tuorejuusto, 2 rkl sokeria ja sitruunankuori. Lisää ranskankerma ja surauta sähkövatkaimella sileäksi.

Levitä tuorejuustoseos piirakkapohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Nostele haudutetut raparperit tuorejuuston päälle ja valuta pinnalle jäähtynyt siirappi. Siirrä vielä hetkeksi jääkaappiin viilentymään ennen kuin nostat tarjolle.

Pohjan voi oikein hyvin paistaa valmiiksi jo edellispäivänä.

Kirjan ohjeessa neuvotaan, että raparperin haudutusliemeen lisätty punajuuri värjää varret kauniisti punaisiksi. No kokeilimme: ei värjännyt. Liemi kyllä punastui ja näytti ihan nätiltä vihertävien raparperien päällä.

Taikinapohja ja tuorejuustotäyte sen sijaan olivat niin hyviä, että ne saattaisivat toimia oikein hyvänä alustana myös kesän tuoreille marjoille.

Kuori raparperit ja pilko ne noin viiden sentin pätkiksi.

Kuori raparperit ja pilko ne noin viiden sentin pätkiksi.

Levitä jäähtyneen piirakkapohjan päälle ensin tuorejuustotäyte.

Levitä jäähtyneen piirakkapohjan päälle ensin tuorejuustotäyte.

Jätä kommentti

Kategoria(t): leivonta, ruoka

Chermoula-munakoisoa, bulguria & jugurttia

Voit tehdä munakoisoista valmiin annoksen jokaisen lautaselle. Aika kaunis!

Voit tehdä munakoisoista valmiin annoksen jokaisen lautaselle. Aika kaunis!

Vaikuttaa vähitellen siltä, että aion kääntää tänne kaikki Jerusalemin reseptit… No en, mutta kun hyviä munakoisoreseptejä ei koskaan ole liikaa, ja tämä on juuri sellainen.

Opin, että chermoula-mausteseos on peräisin Pohjois-Afrikasta. Seoksella on tapana maustaa kalaa ja kasviksia, ja ainakin lempeille munakoisoille se antaa mahtavan maun.

Chermoula 

  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl jeeraa
  • 2 rkl jauhettua korianteria
  • 1 tl cayennepippuria
  • 1 tl jauhettua paprikaa
  • 2 rkl säilöttyä sitruunaa silputtuna
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 2 munakoisoa

Bulgur

  • 2,5 dl bulguria
  • 2 dl kiehuvaa vettä
  • 1 dl rusinoita tai korintteja
  • 3 rkl lämmintä vettä
  • 3–4 rkl oliiviöljyä
  • kourallinen tuoretta korianteria
  • kourallinen tuoretta minttua
  • 1 dl halkaistuja vihreitä oliiveja
  • 1 dl paahdettuja manteleita
  • 3 kevätsipulin vartta tai ruohosipulia
  • 2 rkl sitruunamehua

Pinnalle

  • 2 dl paksua jugurttia
  • oliiviöljyä

Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Tee chermoula: sekoita pienessä kulhossa kaikki mausteet ja oliiviöljy. Lisää vielä puolisen teelusikallista suolaa.

Halkaise munakoisot ja tee niihin syviä ristikkäisiä viiltoja – mutta älä puhkaise kuorta. Levitä chermoula tasaisesti uunivuokaan asettamiesi munakoisojen pinnalle. Paista noin 50 minuuttia eli niin pitkään, että munakoisot ovat täysin pehmeitä ja pintaan on tullut hiukan väriä.

Mittaa bulgur kulhoon ja kaada kiehuvan kuuma vesi sen päälle. Jätä tekeytymään.

Liota rusinoita tai korintteja lämpimässä vedessä kymmenisen minuuttia. Paahda mantelit kuivalla pannulla ja silppua niitä hiukan. Valuta rusinat ja sekoita ne sekä muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä bulgurin kanssa. Lisää yrtit, oliivit, rouhitut mantelit, kevätsipulit, sitruunamehu ja hiukan suolaa. Sekoita ja lisää suolaa, jos on tarvis.

Kauho maustettua bulguria kypsien munakoisojen päälle. Lisää vielä bulgurin päälle pari lusikallista paksua jugurttia ja koristele muutamalla tipalla oliiviöljyä sekä korianterin lehdillä.

Säilöttyjä sitruunoita voisi tehdä myös itse, mutta toistaiseksi olemme hakeneet ne kaupan hyllyltä.

Säilöttyjä sitruunoita voisi tehdä myös itse, mutta toistaiseksi olemme hakeneet ne kaupan hyllyltä.

Chermoula näyttää tältä.

Chermoula näyttää tältä.

Tee munakoisoihin syvät viillot...

Tee munakoisoihin syvät viillot…

...jotta chermoula pääsee maustamaan kasviksen kauttaaltaan.

…jotta chermoula pääsee maustamaan kasvikset kauttaaltaan.

Bulgur maustetaan yrteillä, manteleilla ja rusinoilla tai korinteilla.

Bulgur maustetaan yrteillä, manteleilla ja rusinoilla tai korinteilla.

Yrtit ja jugurtti raikastavat bulgurin, ja rusinat antavat sille juuri sopivasti makeutta.

Yrtit ja jugurtti raikastavat bulgurin, ja rusinat antavat sille juuri sopivasti makeutta.

10 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Kuumaa & kylmää: kikhernesalaatti

Kuvan versiossa näyttää olevan yrttien seassa myös basilikaa. Hyvin sopii.

Kuvan versiossa näyttää olevan yrttien seassa myös basilikaa. Hyvin sopii.

Mausteinen ja raikas salaatti on taas kerran meidän tulkintamme eräästä Jerusalem-keittokirjan reseptistä.

Kikherneet tekevät salaatista mukavan ruokaisan, kun taas yrttejä ja vihanneksia voi käyttää soveltaen aika lailla oman mielensä mukaan.

Itse liotetut ja keitetyt kikherneet ovat aina maultaan paras vaihtoehto. Hätätapauksessa säilykkeet käyvät, kunhan huuhtelet ne hyvin.

Kylmä salaatti

  • 1 kurkku
  • 2 tomaattia
  • 1 paprika
  • 2–3 kevätsipulin vartta
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • kourallinen tilliä
  • vähän vähemmän korianteria

Kastike

  • noin 0,5 dl oliiviöljyä
  • 1 sitruunan raastettu kuori
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 2 rkl (tai loraus) valkoviinietikkaa
  • murskattu valkosipulinkynsi
  • 1 tl sokeria
  • suolaa

Kuumat kikherneet

  • noin 6 dl kypsiä kikherneitä
  • 1 tl jauhettua kardemummaa
  • 1 tl jauhettua maustepippuria
  • 1 tl jauhettua jeeraa
  • suolaa ja pippuria

Pilko kurkku, tomaatti ja paprika pieniksi kuutioiksi. Silppua kevätsipuli ja yrtit. Sekoita ne keskenään.

Tee kastike: sekoita öljy, sitruunamehu, viinietikka, sitruunankuori, murskattu valkosipuli ja sokeri. Mausta vielä suolalla ja pippurilla. Kaada salaatin päälle ja sekoita kepeästi.

Sekoita kardemumma, maustepippuri, jeera ja hiukan suolaa keskenään. (Jos kaapissasi sattuu olemaan ras-el-hanout -mausteseosta, voit mainiosti korvata mausteet sillä: 3–4 teelusikallista riittää. Lopputulos on hiukan erilainen, mutta tarpeeksi samanlainen.)

Kaada huuhdotut, kypsät kikherneet kulhoon ja kumoa mausteseos niiden päälle. Sekoittele hyvin niin, että mausteet tarttuvat herneiden pintaan.

Pyörittele kypsiä kikherneitä kulhossa niin, että ne ovat kauttaaltaa mausteiden peitossa.

Pyörittele kypsiä kikherneitä kulhossa niin, että ne ovat tasaisesti mausteiden peitossa.

Lämmitä paistinpannulla hiukan oliiviöljyä ja kumoa maustetut kikherneet pannulle. Paista höyryävän kuumiksi – sellaiset 3–4 minuuttia, sekoittele kevyesti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Asettele kylmät ja kuumat ainekset vadille valitsemallasi tavalla:

1. Jerusalemissa herrat neuvovat tekemään annoksen jokaisen syöjän lautaselle ja kumoamaan kuumat kikherneet kylmän salaatin päälle tai vierelle.

2. Me teimme niin kuin ruotsalaiskokki Tina Nordström eräässä hyväksi todetussa ohjeessaan: kumosimme ensin kuumat kikherneet vadille ja sen päälle kylmät yrtit ja vihannekset kastikkeineen. Sitruunainen öljykastike ehtii valua hiukan lämpimille herneille, ja lämpö irrottaa yrteistä tuoksuvat aromit.

Siis salaatti heti pöytään ja syömään!

Jos sitä sitten jää, sekoita rippeet keskenään ja varastoi rasiassa jääkaappiin. Siinä on seuraavan päivän lounas, viileä ja hyvin maustunut.

Yhdistä kuumat mausteiset herneet ja sitruunaisen raikkaat yrtit ja vihannekset. Syö heti. Tai syö kylmänä seuraavana päivänä.

Yhdistä kuumat mausteiset herneet ja sitruunaisen raikkaat yrtit ja vihannekset. Syö heti. Tai syö kylmänä seuraavana päivänä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Perinneruoka: uudet perunat foliossa

Perunat, joihin ei kyllästy koskaan.

Perunat, joihin ei kyllästy koskaan.

Olen monta kertaa miettinyt, mistä äitini tämän idean 1970-luvulla nappasi. Vaihtoehtoja ei nimittäin ole kovinkaan paljon, sillä siihen aikaan televisiossa ruokaa laittoivat Patakakkosen Vanamo ja Kolmonen, ja reseptejä äiti luki Kotiliedestä ja Yhteishyvästä.

Vastausta en saa koskaan, mutta ruoka kulkee mukana.

Äiti hautasi folionyytit mökillä kypsymään grillin tai takan hiillokseen. Nyyttien avaaminen oli jännittävää: koskaan ei voinut olla täysin varma siitä, ovatko perunat syötäviä vai mustaksi hiiltyneitä. Jännittävää se on edelleen, koska folion läpi ei vieläkään näe, mitä siellä sisällä tapahtuu. Täytyy siis hankkia hyvä näppituntuma.

Ohje on kaikin puolin suurpiirteinen. Mausteet ovat meidän versiossamme vuosien varrella hiukan lisääntyneet, mutta riisuttuun malliin riittävät perunat, tilli, voi ja suola. Valkosipuli ja sipuli sopivat kuitenkin mukaan oikein hyvin. Otetaan siis:

  • uusia perunoita (vaikkapa kilo)
  • valkosipulinkynsiä maun mukaan
  • tilliä
  • ruohosipulia
  • ehkä myös sipuli lohkoina
  • voita
  • suolaa
  • mustapippuria

Pese ja keitä uudet perunat melkein kypsiksi.

Levitä pöydälle pari kolme isoa arkkia foliota ja lorauta pohjalle hiukan öljyä. Jaa perunat folioden päälle.

Valkosipulinkynnet kannattaa kätkeä nyyttiin kuorineen. Silppua mukaan yrtit, veistele kasan päälle muutama nokare voita ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Sulje paketit huolellisesti ja grillaa niitä 15–20 minuuttia. Siinä ajassa perunoihin ehtii paistua sopivasti maukasta pintaa, ja grillistä karkaa ilmoille herkullinen tuoksu.

Keitä perunat melkein kypsiksi.

Keitä perunat melkein kypsiksi.

Perunoiden päälle valkosipulin kynsiä, yrttejä, voita ja mausteita.

Perunoiden päälle valkosipulin kynsiä, yrttejä, voita ja mausteita.

Juha teki perunoista kiitettävän siistit paketit.

Juha teki perunoista kiitettävän siistit paketit.

Yhden paketin syö ihan helposti ilman sen kummempia lisukkeita.

Yhden paketin syö ihan helposti ilman ihmeempiä lisukkeita.

 

 

 

6 kommenttia

Kategoria(t): grillaus, ruoka

Nopeat suolapähkinäkeksit

Suolakeksejä kotiuunista.

Suolakeksejä kotiuunista.

Kinuskikissa-blogin Sini Visan uuden kirjan kansi on niin naisellisen hempeä, että melkein pelottaa. Visan kaltaista vaaleakiharaista kakkutaikuria minusta ei saa millään, mutta Kinuskikissan helpot suosikit sisältää onneksi myös kekseliäitä suolaisia leivontareseptejä.

Viehätyin Visan suorastaan villistä ajatuksesta, että rengasvuoassa voi paistaa myös suolaisen kuivakakun. Saisiko olla siivu parmesaani- tai lohikakkua? Laitetaan sellainen seuraavaksi kokeilulistalle. Kakun muoto liittyy kyllä niin vahvasti makeaan makuun, että on varmaan syytä valistaa syöjiä etukäteen.

Hyviä suolapähkinäkeksejä syntyi tällä helpolla reseptillä. Ottakaa ne vaikka mukaan piknikille.

Keksejä tulee parisenkymmentä – riippuen tietenkin siitä, minkä kokoisia niistä teette.

  • 1,5 dl suolapähkinöitä
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 125 g voita tai margariinia
  • 3 dl voimakasta juustoraastetta (cheddaria tai mustaleimaa)
  • 1 muna
  • (ripaus suolaa)
  • pinnalle koristeeksi kokonaisia suolapähkinöitä

Rouhi suolapähkinät tehosekoittimessa hienoksi murskaksi. Sekoita murska vehnäjauhojen kanssa ja nypi sekaan voi. Lisää juustoraaste ja muna. (Minä jätin nyppimiset väliin ja sekoitin koko taikinan yleiskoneessa.)

Muotoile taikinasta palloja ja litistä ne leivinpaperilla peitettyä uunipeltiä vasten. Paina suolapähkinä jokaisen keksin keskelle.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Ensimmäinen leipomani keksisatsi jäi hiukan laimean makuiseksi, ja 11-vuotias kummityttö oli sitä mieltä, että taikinaan pitää lisätä suolaa. Seuraavalla kerralla lisäsin (noin puoli teelusikallista), ja hyvä tuli. Kun pähkinät loppuivat, painelin keksien pinnalle seesaminsiemeniä – ja hyvin sopi sekin.

kex1

No melkein samanlaisia keksejä sain aikaan kuin Kinuskikissa.

kex2

Pyöritä taikinasta palloja, litistä ja paina keskelle pähkinä. Paista.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): leivonta

Valkoinen sienipizza ja näppärä jogurttipohja

pizza1

Yllätys: rapeaa valkoista pizzaa kotiuunista.

Liemessä-ruokablogin Jenni Häyrinen on tehnyt toimivan keittokirjan. Katukeittiö – Parempaa roskaruokaa näytti olevan viime viikolla tietokirjojen Top 10:ssä, enkä yhtään ihmettele: kirjassa on ihastuttavan mutkattomia reseptejä, klassikkoja ja tuoreempia tuttavuuksia, niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin kokille.

Juha löysi kirjasta vihdoin mielestään kunnollisen majoneesiohjeen. Minä päätin antaa pizzalle mahdollisuuden ja ihastuin.

En ole pahemmin viitsinyt paistaa pizzoja kotona, koska en pidä paksuista pullapohjista ja aidon rapeita pizzapohjia en ole koskaan osannut tehdä. Katukeittiön jogurttipizzapohja vaikutti ensilukemalta kiinnostavalta: ei lainkaan hiivaa eikä nostatusta, jipii! Helppo ja toimiva – ja lopputulos on jopa rapea!

Täytteitä voi tietenkin säätää mielensä mukaan. Otin vauhtia samaisen kirjan valkoisen kantarellipizzan ohjeesta, mutta täytteeksi päätyi lopulta suppilovahveroita ja kesäkurpitsaa, koska viime kesän satoa sattui vielä olemaan pakastimessa. Parmesaanin korvasin mozzarellalla. Kokeilkaa!

Jogurttipizzapohja

  • 300 g turkkilaista jogurttia
  • 2 kananmunaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 6 dl vehnäjauhoja

Täyte

  • noin 0,5 litraa (pakastettuja) suppilovahveroita
  • noin 0,5 litraa kesäkurpitsaa kuutioina
  • 1 salottisipuli
  • (ruohosipulia)
  • 150 g ranskankermaa
  • 150 g (pussillinen) mozzarellaraastetta
  • suolaa & pippuria
  • voita paistamiseen

Sekoita kaikki pohjan ainekset taikinaksi käsin tai yleiskoneella. Muotoile palloksi jauhojen avulla, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile pohjat jauhotetulle leivinpaperille. Taikina leviää ja tasoittuu mukavasti ihan käsin, mutta käytä kaulinta, jos siltä tuntuu.

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Lykkää myös uunipelti lämpenemään: pohjasta tulee keskivertoa rapeampi, kun pizzan täytteineen siirtää valmiiksi kuumalle pellille.

Paista sieniä, kesäkurpitsaa ja sipulia voissa kuumalla pannulla, kunnes ne ruskistuvat hiukan.

Sekoita ranskankerma notkeaksi ja levitä se pohjien päälle. Jaa sitten muu täyte tasan kahdelle pohjalle, mausta suolalla ja pippurilla. (Tässä välissä ripottelin pizzoille vielä kourallisen silputtua ruohosipulia, koska kevään ensimmäinen yrtti on jo puskenut ilmoille muhkeat tuoreet kasvustot.) Jaa viimeiseksi juusto pizzoille.

Paista pizzaa alalämmöllä noin 15 minuuttia. Me söimme ekan pizzan keittiössä seisten, koska se oli niin hyvää, että emme ehtineet pöytään istumaan…

pizza4

Pehmeä jogurttitaikina tasoittuu kohtalaisen ohueksi pohjaksi jopa ilman kaulinta. Pizzan muodossa saattaa olla toivomisen varaa.

pizza3

Pohjalle ranskankermaa, sitten paistettuja sieniä ja kesäkurpitsaa. Päälle vielä juustoa.

pizza2

Paista pizzaa noin vartti tai niin pitkään, että juustoinen pinta hiukan ruskistuu.

 

2 kommenttia

Kategoria(t): ruoka