Perinneruoka: uudet perunat foliossa

Perunat, joihin ei kyllästy koskaan.

Perunat, joihin ei kyllästy koskaan.

Olen monta kertaa miettinyt, mistä äitini tämän idean 1970-luvulla nappasi. Vaihtoehtoja ei nimittäin ole kovinkaan paljon, sillä siihen aikaan televisiossa ruokaa laittoivat Patakakkosen Vanamo ja Kolmonen, ja reseptejä äiti luki Kotiliedestä ja Yhteishyvästä.

Vastausta en saa koskaan, mutta ruoka kulkee mukana.

Äiti hautasi folionyytit mökillä kypsymään grillin tai takan hiillokseen. Nyyttien avaaminen oli jännittävää: koskaan ei voinut olla täysin varma siitä, ovatko perunat syötäviä vai mustaksi hiiltyneitä. Jännittävää se on edelleen, koska folion läpi ei vieläkään näe, mitä siellä sisällä tapahtuu. Täytyy siis hankkia hyvä näppituntuma.

Ohje on kaikin puolin suurpiirteinen. Mausteet ovat meidän versiossamme vuosien varrella hiukan lisääntyneet, mutta riisuttuun malliin riittävät perunat, tilli, voi ja suola. Valkosipuli ja sipuli sopivat kuitenkin mukaan oikein hyvin. Otetaan siis:

  • uusia perunoita (vaikkapa kilo)
  • valkosipulinkynsiä maun mukaan
  • tilliä
  • ruohosipulia
  • ehkä myös sipuli lohkoina
  • voita
  • suolaa
  • mustapippuria

Pese ja keitä uudet perunat melkein kypsiksi.

Levitä pöydälle pari kolme isoa arkkia foliota ja lorauta pohjalle hiukan öljyä. Jaa perunat folioden päälle.

Valkosipulinkynnet kannattaa kätkeä nyyttiin kuorineen. Silppua mukaan yrtit, veistele kasan päälle muutama nokare voita ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Sulje paketit huolellisesti ja grillaa niitä 15–20 minuuttia. Siinä ajassa perunoihin ehtii paistua sopivasti maukasta pintaa, ja grillistä karkaa ilmoille herkullinen tuoksu.

Keitä perunat melkein kypsiksi.

Keitä perunat melkein kypsiksi.

Perunoiden päälle valkosipulin kynsiä, yrttejä, voita ja mausteita.

Perunoiden päälle valkosipulin kynsiä, yrttejä, voita ja mausteita.

Juha teki perunoista kiitettävän siistit paketit.

Juha teki perunoista kiitettävän siistit paketit.

Yhden paketin syö ihan helposti ilman sen kummempia lisukkeita.

Yhden paketin syö ihan helposti ilman ihmeempiä lisukkeita.

 

 

 

8 kommenttia

Kategoria(t): grillaus, ruoka

Nopeat suolapähkinäkeksit

Suolakeksejä kotiuunista.

Suolakeksejä kotiuunista.

Kinuskikissa-blogin Sini Visan uuden kirjan kansi on niin naisellisen hempeä, että melkein pelottaa. Visan kaltaista vaaleakiharaista kakkutaikuria minusta ei saa millään, mutta Kinuskikissan helpot suosikit sisältää onneksi myös kekseliäitä suolaisia leivontareseptejä.

Viehätyin Visan suorastaan villistä ajatuksesta, että rengasvuoassa voi paistaa myös suolaisen kuivakakun. Saisiko olla siivu parmesaani- tai lohikakkua? Laitetaan sellainen seuraavaksi kokeilulistalle. Kakun muoto liittyy kyllä niin vahvasti makeaan makuun, että on varmaan syytä valistaa syöjiä etukäteen.

Hyviä suolapähkinäkeksejä syntyi tällä helpolla reseptillä. Ottakaa ne vaikka mukaan piknikille.

Keksejä tulee parisenkymmentä – riippuen tietenkin siitä, minkä kokoisia niistä teette.

  • 1,5 dl suolapähkinöitä
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 125 g voita tai margariinia
  • 3 dl voimakasta juustoraastetta (cheddaria tai mustaleimaa)
  • 1 muna
  • (ripaus suolaa)
  • pinnalle koristeeksi kokonaisia suolapähkinöitä

Rouhi suolapähkinät tehosekoittimessa hienoksi murskaksi. Sekoita murska vehnäjauhojen kanssa ja nypi sekaan voi. Lisää juustoraaste ja muna. (Minä jätin nyppimiset väliin ja sekoitin koko taikinan yleiskoneessa.)

Muotoile taikinasta palloja ja litistä ne leivinpaperilla peitettyä uunipeltiä vasten. Paina suolapähkinä jokaisen keksin keskelle.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Ensimmäinen leipomani keksisatsi jäi hiukan laimean makuiseksi, ja 11-vuotias kummityttö oli sitä mieltä, että taikinaan pitää lisätä suolaa. Seuraavalla kerralla lisäsin (noin puoli teelusikallista), ja hyvä tuli. Kun pähkinät loppuivat, painelin keksien pinnalle seesaminsiemeniä – ja hyvin sopi sekin.

kex1

No melkein samanlaisia keksejä sain aikaan kuin Kinuskikissa.

kex2

Pyöritä taikinasta palloja, litistä ja paina keskelle pähkinä. Paista.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): leivonta

Valkoinen sienipizza ja näppärä jogurttipohja

pizza1

Yllätys: rapeaa valkoista pizzaa kotiuunista.

Liemessä-ruokablogin Jenni Häyrinen on tehnyt toimivan keittokirjan. Katukeittiö – Parempaa roskaruokaa näytti olevan viime viikolla tietokirjojen Top 10:ssä, enkä yhtään ihmettele: kirjassa on ihastuttavan mutkattomia reseptejä, klassikkoja ja tuoreempia tuttavuuksia, niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin kokille.

Juha löysi kirjasta vihdoin mielestään kunnollisen majoneesiohjeen. Minä päätin antaa pizzalle mahdollisuuden ja ihastuin.

En ole pahemmin viitsinyt paistaa pizzoja kotona, koska en pidä paksuista pullapohjista ja aidon rapeita pizzapohjia en ole koskaan osannut tehdä. Katukeittiön jogurttipizzapohja vaikutti ensilukemalta kiinnostavalta: ei lainkaan hiivaa eikä nostatusta, jipii! Helppo ja toimiva – ja lopputulos on jopa rapea!

Täytteitä voi tietenkin säätää mielensä mukaan. Otin vauhtia samaisen kirjan valkoisen kantarellipizzan ohjeesta, mutta täytteeksi päätyi lopulta suppilovahveroita ja kesäkurpitsaa, koska viime kesän satoa sattui vielä olemaan pakastimessa. Parmesaanin korvasin mozzarellalla. Kokeilkaa!

Jogurttipizzapohja

  • 300 g turkkilaista jogurttia
  • 2 kananmunaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 6 dl vehnäjauhoja

Täyte

  • noin 0,5 litraa (pakastettuja) suppilovahveroita
  • noin 0,5 litraa kesäkurpitsaa kuutioina
  • 1 salottisipuli
  • (ruohosipulia)
  • 150 g ranskankermaa
  • 150 g (pussillinen) mozzarellaraastetta
  • suolaa & pippuria
  • voita paistamiseen

Sekoita kaikki pohjan ainekset taikinaksi käsin tai yleiskoneella. Muotoile palloksi jauhojen avulla, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile pohjat jauhotetulle leivinpaperille. Taikina leviää ja tasoittuu mukavasti ihan käsin, mutta käytä kaulinta, jos siltä tuntuu.

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Lykkää myös uunipelti lämpenemään: pohjasta tulee keskivertoa rapeampi, kun pizzan täytteineen siirtää valmiiksi kuumalle pellille.

Paista sieniä, kesäkurpitsaa ja sipulia voissa kuumalla pannulla, kunnes ne ruskistuvat hiukan.

Sekoita ranskankerma notkeaksi ja levitä se pohjien päälle. Jaa sitten muu täyte tasan kahdelle pohjalle, mausta suolalla ja pippurilla. (Tässä välissä ripottelin pizzoille vielä kourallisen silputtua ruohosipulia, koska kevään ensimmäinen yrtti on jo puskenut ilmoille muhkeat tuoreet kasvustot.) Jaa viimeiseksi juusto pizzoille.

Paista pizzaa alalämmöllä noin 15 minuuttia. Me söimme ekan pizzan keittiössä seisten, koska se oli niin hyvää, että emme ehtineet pöytään istumaan…

pizza4

Pehmeä jogurttitaikina tasoittuu kohtalaisen ohueksi pohjaksi jopa ilman kaulinta. Pizzan muodossa saattaa olla toivomisen varaa.

pizza3

Pohjalle ranskankermaa, sitten paistettuja sieniä ja kesäkurpitsaa. Päälle vielä juustoa.

pizza2

Paista pizzaa noin vartti tai niin pitkään, että juustoinen pinta hiukan ruskistuu.

 

4 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Päärynäsinihomejuustopiiras

Mehevä ja tyylikäs piirakka, olkaa hyvä!

Mehevä ja tyylikäs piirakka, olkaa hyvä!

Tämän reseptin nappasimme kauan sitten Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä Mysi Lahtisen ruokapalstalta. Irti repäisty sivu on tietenkin kadonnut jonnekin, mutta piirakka on pysynyt ruokalistalla. Kutakuinkin samanlainen resepti löytyy myös ainakin Herkkujen pikkujättiläinen -leivontakirjasta.

Piirakkaan voi käyttää myös säilykepäärynöitä, mutta meidän mielestämme tuoreet ovat parempia. Osan kermasta voi korvata ranskankermalla.

Päärynän ja sinihomejuuston yhdistelmä on tyylikäs, mutta myös ruokaisan mehevä. Pöydässä voitte sitten kiistellä siitä, onko piiras lopulta suolainen vai makea.

Tuoreet päärynät ovat raikkaampia kuin säilykepäärynät, mutta jos laiskottaa, käytä purkkihedelmiä.

Tuoreet päärynät ovat raikkaampia kuin säilykepäärynät, mutta jos laiskottaa, käytä purkkihedelmiä.

Taikina:

  • 150 g voita
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 dl kylmää vettä

Täyte

  • 3–4 päärynää
  • 150 g sinihomejuustoa
  • 2 dl kermaa
  • 1 kananmuna
  • muskottipähkinää

Nypi rasva ja jauhot keskenään muruksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikinaksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin tunti. Kauli levyksi ja taputtele voideltuun piirakkavuokaan.

Kuori päärynät, poista siemenkodat ja viipaloi hedelmät. Asettele ne vuokaan. Murenna sinihomejuusto ja ripottele päärynöiden päälle. Sekoita kerma ja kananmuna keskenään, ja kaada seos vuokaan. Mausta muutamalla ripauksella jauhettua muskottipähkinää.

Paista 200-asteisessa uunissa 30–40 minuuttia.

Lado vuokaan ensin päärynät, sitten murennettu juusto ja kaada viimeseksi päälle kerma, johon olet sekoittanut kananmunan.

Lado vuokaan ensin päärynät, sitten murennettu juusto ja kaada viimeseksi päälle kerma, johon olet sekoittanut kananmunan.

pie4

Piirakka paistuu kypsäksi runsaassa puolessa tunnissa.

3 kommenttia

Kategoria(t): leivonta, ruoka

Perunakroketit kaikilla mausteilla

Kroketteihin paistuu öljyssä rapea pinta.

Kroketteihin paistuu öljyssä rapea pinta…

...mutta sisus jää meheväksi. Syömään!

…mutta sisus jää meheväksi. Syömään!

Olen aina kavahtanut uppopaistamista. Niinhän valmistetaan vain epäterveellistä ruokaa ja öljy varmaankin syttyy palamaan ja siinä meni sitten sekä keittiö että terveys saman tien.

Kunnes törmäsin fanittamani Yotam Ottolenghin perunakoftareseptiin Guardianin nettisivuilla. Olemme askarrelleet näitä muhevia, mausteisia kroketteja nyt jo useamman kerran ja kehotan muitakin astumaan reippaasti uppopaistamisen epämukavuusalueelle. Ei se niin vaivalloista ollutkaan, ja keittiökin todennäköisemmin säästyy liekeiltä kuin palaa.

Resepti on mausteiltaan hyvinkin joustava. Yrtteinä voi käyttää muitakin kuin näitä tässä mainittuja – viimeksi silppusin sekaan myös basilikan loput. Kurkuman ja savupaprikan voi oikein hyvin jättää pois. Luulisin, että allergikot voivat korvata mantelilastut krouveilla korppujauhoilla.

  • noin 500 g perunoita (6–8 keskikokoista)
  • 30 g voita
  • yhteensä 2–2,5 dl tilliä, lehtipersiljaa, ruohosipulia ja korianteria silputtuna
  • 1 vihreä chili silputtuna
  • 0,5 tl kurkumaa
  • 0,5 tl savupaprikaa
  • 100 g fetajuustoa
  • 0,5 tl sokeria
  • suolaa
  • kourallinen vehnäjauhoja
  • 1–2 kananmunaa
  • 100 g mantelilastuja
  • 2 tl korianterinsiemeniä
  • 1 tl jeeransiemeniä
  • 2–3 rkl seesaminsiemeniä
  • öljyä paistamiseen

Pese perunat ja laita ne paistumaan 200-asteiseen uuniin noin tunniksi. Anna jäähtyä hetki, kuori ja paloittele kulhoon. Murskaa perunat voin kanssa karkeaksi muusiksi. Lisää yrtit, feta ja mausteet. Sekoita ja tarkista maku.

Pyörittele massasta kymmenkunta koftaa ojennukseen leivinpaperille.

Paahda korianterin- ja jeeransiemeniä hetki pannulla ja murskaa ne. Sekoita mantelilastut, seesaminsiemenet ja mausteet keskenään.

Kata työpöydälle kolme lautasta. Levitä ensimmäiselle vehnäjauhoja, toiselle vatkatut kananmunat ja kolmannelle juuri tekemäsi maustesekoitus. Kieritä koftat yksi kerrallaan ensin jauhoissa, sitten kananmunassa ja viimeiseksi manteleiden ja mausteiden sekoituksessa. Siirrä takaisin leivinpaperille.

Kaada ruokaöljyä pieneen kattilaan noin 4 sentin korkeudelta eli nelisen desilitraa – riippuen kattilan koosta. Kuumenna öljy. Laske kuumaan kylpyyn kaksi tai kolme koftaa kerrallaan. Anna paistua pari minuuttia per puoli, eli kunnes pinta on rapea ja kullanruskea. Nosta hetkeksi talouspaperille, joka imee mukavasti ylimääräisen öljyn.

Syö kuumat ihanuudet sitruunan tai jogurttisen dippikastikkeen kanssa alkuruokana tai pääruoan lisukkeena.

Aloita tästä. Perunat kypsyvät uunissa tunnissa.

Aloita tästä. Perunat kypsyvät uunissa tunnissa.

Sekoita perunoihin voi, feta, yrtit ja muut mausteet.

Sekoita perunoihin voi, feta, yrtit ja muut mausteet.

Kieritä perunapötköille maukas pinta: ensi jauhot, sitten kananmuna, lopuksi manteli- ja mausteseos.

Kieritä perunapötköille maukas pinta: ensin jauhot, sitten kananmuna, lopuksi manteli- ja mausteseos.

2 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Kvinoalainen välikausisalaatti

Pähkinäinen kvinoa tukevoittaa mukavasti sitruksisen salaatin.

Pähkinäinen kvinoa tukevoittaa sitrussalaatin mukavasti.

Sitruksinen kvinoasalaatti sopii erittäin hyvin nautittavaksi vaikkapa savustetun kalan kanssa. Tätä tulee laitettua usein keväällä ja syksyllä – kun ei vielä tai kun ei enää ole kesän raikkaita salaattiaineksia, mutta ei myöskään olla siinä keskitalven vahvojen ruokien moodissa. Salaatti saattaisi istua aika hyvin myös lampaan seuraksi.

Nyt tarvitaan:

  • 2 dl kvinoaa
  • 3,5 dl vettä
  • 1 greippi tai verigreippi
  • 2 appelsiinia
  • 100 g kuivattuja aprikooseja
  • 30 g (eli pieni pussillinen) pinjansiemeniä
  • 2 kourallista yrttejä, esimerkiksi korianteria ja lehtipersiljaa
  • suolaa

Kastikkeseen:

  • 1 rkl sitruunanmehua ja mehua fileoiduista sitruksista
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 murskattu valkosipulinkynsi
  • cayennepippuria tai chiliä maun mukaan
  • suolaa

Huuhdo kvinoa kylmällä vedellä siivilässä. Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Lisää kvinoa ja keitä sitä kannen alla miedolla lämmöllä kymmenen minuuttia.

Ota kattila levyltä. Mausta ripauksella suolaa ja sekoita  hyvin. Anna seistä kannen alla toiset kymmenen minuuttia, jotta vesi imeytyy kvinoaan kokonaan.

Kuori greippi ja poista kuoren valkoinen osa tarkasti. Leikkaa hedelmä fileiksi kalvojen välistä (katso kuvat). Kuori ja paloittele appelsiinit samalla tavalla. Leikkaa aprikoosit ohuiksi viipaleiksi.

Paahda pinjansiemenet kullanruskeiksi kuumalla, kuivalla paistinpannulla. Huuhdo, kuivaa ja silppua yrtit.

Sekoita kaikki kastikeaineet keskenään ja jatka sekoittamalla kastike kaikkien salaattiainesten kanssa. Jos välttämättä haluat, voit jättää osan sitrusten paloista ja aprikooseista koristeeksi.

Luomusitrukset saattavat näyttää välillä vähän kärsineiltä.

Luomusitrukset saattavat näyttää välillä vähän kärsineiltä.

Meillä sattui nyt olemaan punaista kvinoaa, mutta vaalea käy salaattiin aivan yhtä hyvin.

Meillä sattui nyt olemaan punaista kvinoaa, mutta vaalea sopii salaattiin aivan yhtä hyvin.

Kuoret pois greipistä.

Kuoret pois greipistä…

...ja sitten sitrus fileiksi. Leikkaa hedelmät lohkoiksi kalvojen välistä.

…ja sitten sitrukset fileiksi. Leikkaa siis hedelmät lohkoiksi kalvojen välistä. Paloittele lohkot vielä pariin, kolmeen osaan.

Sekoita kaikki salaatin ainekset ja kastike.

Sekoita kaikki salaatin ainekset ja kastike.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Kalasoppaa Marc Aulénin ohjeella

Taas kerran keitto, jota syö aina hiukan liikaa. Onneksi soppa on kohtalaisen kevyt.

Taas kerran keitto, jota syö aina hiukan liikaa. Soppa on kohtalaisen kevyt, joten ähky ei yllätä suursyömäriäkään.

Onneksi helsinkiläinen kokki ja ravintoloitsija Marc Aulén teki sittenkin keittokirjan.

Aulénin Qulma-ravintolan asiakkaat olivat kuulemma anelleet omistajalta kirjaa jo pitkään, mutta vasta nyt mies suostui paljastamaan reseptejään. Sopat!-kirjan lopussa myös toistakymmentä julkkista jakaa lukijoiden kanssa oman soppaohjeensa, mutta me olemme kyllä sitä mieltä, että ravintoloitsijan ohjeet ovat kiinnostavampia kuin ne.

Tosin Jaeseong Parkin kuvat esimerkiksi Lasse Lehtisestä ja von Hertzenin veljeksistä ovat kerrassaan mainioita ja hauskoja. Tyyli on sama kuin kirjan kannessa.

Qulman soppabuffet kannattaa testata, jos pyörii Helsingin Kruunuhaassa, mutta omassa keittiössä kannattaa kokeilla vaikka tätä hienoa, kirpeää kalasoppaa, joka on tämän hetken suosikki meidän kulmilla. Aivan mahtava liemi!

  • 1 litra kalalientä
  • 3 dl kuivaa siideriä
  • 0,5 dl limetin mehua
  • 2 rkl sokeria
  • 0,5 tl sambal oelekia
  • 500 g kiinteitä perunoita kuutioina
  • pieni sipuli suikaleina
  • 2 porkkanaa viipaleina
  • 100 g kokonaisia sokeriherneitä (pakasteesta)
  • kevätsipulia
  • 250 g lohikuutioita
  • 200 g vaaleaa kalaa
  • 30 g voita
  • 2 rkl silputtuja basilikanlehtiä
  • smetanaa koristeluun

Laita liemen ainekset kattilaan ja kiehauta.

Lisää sitten mukaan pilkotut perunat, sipuli ja porkkanat. Keitä noin 15 minuuttia.

Kumoa seuraavaksi kattilaan herneet ja keväsipulit. Keitä viisi minuuttia.

Lisää voi ja kalat, keitä miedolla lämmöllä 3–4 minuuttia.

Tarkista maku ja lisää sormisuolaa, jos keitto sitä kaipaa.

Tarjoa basilikasilpun ja smetanan kanssa.

Viimeksi teimme sopan ilman vaaleaa kalaa, ja se toimii kyllä niinkin. Vielä paremmaksi keitto tietenkin muuttuu, jos lohen kaverina on kuhaa tai siikaa. Kevätsipulikin meiltä unohtui kauppaan, mutta se ei haitannut. Vain liemestä ei saa tinkiä, sillä se on aivan erityisen herkullista juuri ohjeen mukaan valmistettuna.

Kevään vihreää! Limeä, sokeriherneitä ja basilikaa.

Kevään vihreää! Limeä, sokeriherneitä ja basilikaa.

Koska limet oli tuotu Brasiliasta asti, valitsimme lähisiiderin. Nokian panimon kuiva siideri maistuu mehevästi omenalta.

Koska limet oli tuotu Brasiliasta asti, valitsimme tasapainon vuoksi lähisiiderin. Nokian panimon kuiva siideri maistuu mehevästi omenalta.

2 kommenttia

Kategoria(t): kala, keitot, kirjat, ruoka

Tamperelainen kylmäsavulohichowder

Täyteläistä, savuisaa, makeaa, lämmittävää keittoa.

Täyteläistä, savuisaa, makeaa, lämmittävää keittoa.

Santeri Vuosara on ”tamperelainen gastronomian sekatyömieheksi itseään tituleeraava kokki ja illallispalveluyrittäjä”, ja hänen Rakkaat juurekset -kirjansa sisältää kekseliäitä juuresruokia aterian alusta loppuun asti.

Kesän marja-aikaa varten olen pannut muistiin kaksi ehdottomasti kokeiltavaa yksinkertaista yhdistelmää: punajuuria, vadelmia ja ricottaa sekä punajuuria kirsikoiden ja homejuuston kanssa. Testausta odottavat myös ainakin kardemummalla maustettu lanttukeitto ja grillatut tyrniporkkanat.

Mainitaanpa vielä sekin, että Chef Santeri poikkeaa kirjassaan kahdessa hienossa, koko maassa tunnetussa tamperelaisravintolassa. Liikuttuneena hän kehuu Ravintola C:n Ilkka Isotalon palsternakkaohjeita ja käy syömässä Kauppahallin 4 vuodenajan miesten kokkaamaa savustettua punajuurta ja jännittäviä lisukkeita.

Koska kevät ei tullutkaan, vaan ulkona sataa jotain rännän ja rakeiden sekasotkua, me keitämme taas kerran toimivan sopan. Santerin kylmäsavulohi-juures-chowder ei kilpaile Massachusettsissa syömiemme clam chowderien kanssa (pääsimme silloin pikkukaupungin chowder-festivaaleilta hassuina ulkomaalaisina paikallislehden juttuun asti), mutta on varsin onnistunut sekoitus savuisaa kalaa ja kotimaisia juureksia. Vierastan aika paljon tölkkimaissia, mutta nyt se kyllä tuo keittoon mukavaa makeutta ja saa siksi täydellisen synninpäästön – mutta vain tämän kerran.

Suosittelemme samaa kuin keittokirjailijakin: tehkää kerralla vaikka tupla-annos, sillä soppa on vieläkin parempaa seuraavana päivänä lämmitettynä, kun maut ovat saaneet syventyä ja sulautua toisiinsa.

Kasa juureksia: ei maksa paljon, mutta maistuu sitäkin enemmän.

Kasa juureksia: ei maksa paljon, mutta maistuu sitäkin enemmän.

  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 porkkanaa
  • pieni lanttu
  • 1 palsternakka
  • pala juuriselleriä
  • 1–2 varsisellerin vartta
  • voita ja öljyä
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 4 dl kalalientä
  • suolaa
  • 0,5 tl cayennepippuria
  • 0,5 tl valkopippuria
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • 150 g purkki makeaa säilykemaissia
  • 2–3 dl kermaa (tai enemmän, sanoo Santeri)
  • 1,5 dl ranskankermaa
  • 150–200 g kylmäsavulohta
  • ruohosipulia

Kuori ja silppua sipuli ja paloittele kuoritut juurekset pieniksi kuutioiksi. Hienonna valkosipuli, silppua varsiselleri. Kuullota kaikkia kasviksia kattilassa öljyssä ainakin viitisen minuuttia koko ajan sekoitellen (mutta älä ruskista).

Lisää valkoviini ja kiehauta. Kaada kattilaan kalaliemi, maissi ja kerma sekä pippuri ja timjami. Keitä hiljakseen kymmenisen minuuttia tai kunnes juurekset ovat pehmenneet. Maista ja lisää mausteita, jos on tarvis.

Ota kattila pois liedeltä. Leikkaa kylmäsavulohi pieniksi kuutioiksi ja lisää kattilaan. Sekoita keittoon myös ranskankerma ja reilu kourallinen ruohosipulia. Anna ehdottomasti vetäytyä ja maustua kannen alla hetki (10–15 minuuttia), jotta kalan savuinen maku ehtii tasaantua liemeen.

Kolme desilitraa kermaa tuntui meistä aika runsaalta. Keitto oli kyllä hyvää, mutta toisella kerralla vähensimme kerman määrää kahteen desiin, ja soppa oli edelleen todella täyteläistä ja täyttävää. Tehkää kuten parhaaksi näette ja käykää pöytään.

Aurinkoisen kirjava juuressekoitus saa nyt valaa uskoa kevääseen.

Kirjava juuressekoitus saa valaa uskoa kevääseen.

Parhaat kalakuutiot saa paloiteltua kokonaisesta kylmäsavulohen palasta. Hätätapauksessa myös valmiiksi siivutettu lohi käy.

Parhaat pienet kalakuutiot saa pilkottua kokonaisesta kylmäsavulohen palasta. Hätätapauksessa myös valmiiksi siivutettu lohi käy.

2 kommenttia

Kategoria(t): kala, keitot, kirjat, ruoka

Pekaanipähkinäpiiras à la Tomi Björck

Vaahterasiirappi ja sitruuna maustavat pähkinäisen piirakan.

Vaahterasiirappi ja sitruuna maustavat pähkinäisen piirakan.

Yllättävää, että Tomi Björckin nimikkokeittokirja ilmestyy vasta nyt. Herrahan on kuitenkin pyörinyt valtakunnanjulkisuudessa jo vuosia. Ehkä hyvää kannatti odottaa?

Huippukokin kotiruokaa on sekä isänsä oloinen että kaunis ja toimiva kirja. Reseptit on taitettu kokkiystävällisesti: raaka-aineiden lista omaksi palstakseen ja työvaiheet numeroituina omakseen. Myös Ulla-Maija Lähteenmäen trendikkään rouheille ruokakuville on annettu tarpeeksi tilaa.

Kirja on jaettu suurpiirteisesti kolmeen osaan: alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Siksipä esimerkiksi pääruoka-osassa niin lihat ja kalat kuin itäiset ja kotoiset ruoat ovat iloisesti sekaisin. Niuhompaa lukijaa se saattaa häiritä, mutta oletan, että se kuuluu Björckin peräänkuuluttamaan rentoon otteeseen. Läskisoosia seuraavat japanilaiset nuudelit ja possu, rosmariiniporo ja balilainen kana mahtuvat samalle aukeamalle. Kirjan ruoista monet ovat Björckin mukaan edelleen hänen ravintoloidensa ruokalistoilla.

En ehtinyt vielä testata yhtään alku- tai pääruokaa, koska jotain outoa tapahtui. En ole ollenkaan jälkiruokaihminen, mutta nyt jäin aivan koukkuun Björckin kirjan jälkkäriosaan. Sitten olinkin jo mittailemassa siirappeja kattilaan pekaanipähkinäpiirasta varten. Kakku on herkullinen ja niin tuhti, että sillä varmaan pitää keskikokoisen perheen hengissä muutaman päivän ajan. Kokeilkaa vaikka:

  • valmis muropohjataikina kaupan pakastealtaasta
  • 3,75 dl vaaleaa siirappia
  • 1 dl vaanterasiirappia
  • 0,75 dl kermaa
  • 1,5 tl suolaa
  • 100 g voita
  • 3 munaa
  • 0,5 dl sitruunamehua
  • 1 sitruunan kuori
  • 160 g leivänmuruja (korppujauhoja)
  • 160 g pekaanipähkinöitä

Kiehauta ensin siirapit, kerma, suola ja voi kattilassa. Anna jäähtyä, ja sekoita sitten joukkoon loput täytteen aineksista.

Painele murotaikina halkaisijaltaan noin 24-senttisen vuoan pohjalle ja reunoille. Tee reunoista tarpeeksi korkeat, sillä täytettä on runsaasti. Kaada täyte vuokaan.

Paista piirasta 200-asteisessa uunissa 25–30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pinta paistunut kullanruskeaksi. (Itse paistoin kakkua varman päälle 35–40 minuuttia, mutta hiukan vähempikin olisi riittänyt. Ei lopputulosta tosin vieläkään voi mitenkään kuivahtaneeksi luonnehtia. Ja uuneissa on eroja.)

Kutsu kaverit kylään ja tarjoa piiras kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa.

Suosikkini: pekaanipähkinät.

Suosikkini: pekaanipähkinät.

Piiraan olisi voinut paistaa hiukan tätä laakeamassa vuoassa. Sinisen vuoan halkaisija on 23 senttiä.

Piiraan olisi voinut paistaa hiukan tätä laakeamassa vuoassa. Sinisen vuoan halkaisija on 23 senttiä.

3 kommenttia

Kategoria(t): kirjat, leivonta, ruoka

Venetsialaiset täytetyt silakat

Silakkapihvit pitävät sitruunamehusta.

Rapeat silakat viihtyvät sitruunamehun seurassa. Rohkea lorauttaa kalojen niskaan hiukan punaviinietikkaa.

Avasimme grillikauden keväisenä maaliskuun sunnuntaina ja paistoimme silakoita. Täytetyt pikkukalat kypsyvät grillin valurautalevyllä täydellisen rapeiksi, ja käry katoaa saman tien taivaisiin. Kalat voi tietenkin paistaa pannulla hellalla, mutta sisäilma saattaa silloin olla hetken aikaa paistamisen aromeista sakeana – ei auta, vaikka liesituuletin ulvoo täysillä.

Tämän ruoan idea löytyi vuosia sitten Tessa Kirosin kauniista Venetsia, ruokaa & unelmia -kirjasta. Siinä tosin paistetaan sardiineja ja nuukaillaan täytteen kanssa.

Tessa Kirosin keittokirjasta voi saada myös matkakuumeen, sillä se sisältää runsain mitoin tunnelmallisia kuvia kanaalien kaupungista.

Tessa Kirosin keittokirjasta voi saada myös matkakuumeen, sillä se sisältää kasapäin tunnelmallisia kuvia kanaalien kaupungista.

Tämä resepti on noin neljälle syöjälle, mutta nämä paistetut herkut sopivat hyvin isommankin seurueen ruokkimiseen. Ruokavieraat voi myös kätevästi osallistaa kokkaukseen: yksi levittää kalat leivinpaperille, toinen täyttää ja taittaa, kolmas kierittelee ne kananmunassa ja korppujauhossa, neljäs paistaa. Vielä tarvitaan salaatin sekoittaja ja yksi, joka kattaa pöydän pihalle auringonpaisteeseen. Oi kyllä, kyllä odotan kesää ja piharuokailua!

  • 600 g silakkafileitä
  • suolaa
  • reipas kourallinen lehtipersiljaa
  • 2–3 valkosipulinkynttä
  • noin 1 dl parmesaaniraastetta
  • 2–3 rkl oliiviöljyä
  • 2 kananmunaa
  • korppujauhoja leivittämiseen

Puhdista silakkafileet ja levitä ne leivinpaperille nahkapuoli alaspäin. Jos kalat ovat kovin isoja, nyppää selkäevä irti. Ripottele kaloille suolaa.

Sekoita huhmareessa tai monitoimikoneessa valkosipuli, persilja, parmesaani ja oliiviöljy notkeaksi tahnaksi. Voit maustaa tahnan hitusella suolaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Levitä jokaiselle kalalle vajaa teelusikallinen täytettä ja taita ne takaisin kalan muotoon. Maalaisjärkeä saa käyttää: isojen kalojen sisään mahtuu enemmän täytettä kuin pieniin – kyllä te tiedätte.

Vatkaa kananmunat rikki kulhossa, ja levitä korppujauhot lautaselle. Kasta silakat ensin kananmunaan ja pyörittele sitten korppujauhoissa. (Jos laiskottaa, oikaise vähän: jätä kananmuna pois ja kieputa kalat vain korppujauhoissa.)

Paista kalat grillissä tai pannulla kullankeltaisiksi ja rapeiksi molemmilta puolilta. Tarjoile vastapaistettuina sitruunamehun kanssa.

Pakastimesta löytyi täytteeseen vielä oman maan lehtipersiljaa.

Pakastimesta löytyi täytteeseen vielä oman maan lehtipersiljaa.

Levitä täyte kaloille ja taita ne kaksinkerroin.

Levitä täyte kaloille ja taita ne kaksinkerroin. Kaupassa on viime aikoina ollut tarjolla vain isoja silakoita. Odottelemme pieniä kaloja, sillä ne paistuvat rapeammiksi kuin isot.

Pyöritä täytetyt kalat ensin kananmunassa ja sitten korppujauhoissa.

Pyöritä täytetyt kalat ensin kananmunassa ja sitten korppujauhoissa.

Paistettujen kalojen seuraksi kelpavat perunat kaikissa muodoissaan ja kaikenlaiset raikkaat salaatit.

Paistettujen kalojen seuraksi kelpavat perunat eri muodoissaan ja kaikenlaiset raikkaat salaatit.

2 kommenttia

Kategoria(t): kala, ruoka