Ei savua ilman kalaa

Kesäsuosikki: savustettu kirjolohi.

Kesäsuosikki: savustettu kirjolohi.

Savukala sopii blogin yksivuotisohjeeksi paremmin kuin hyvin. Sen postauksessa on nyt hidasteltu aivan yhtä paljon kuin blogin perustamisessa. Aihetta on myös vatvottu yleisellä tasolla koko kesä: että voiko sellaisen ohjeen yleensäkään antaa, kun kaikilla on erilaiset savustushärvelit ja kalat ja mielipiteet ja mitä siitäkin sitten tulee, sekaannusta vain ja sanomista – vai sittenkin jotain muuta?

Me ostimme viime jouluna lahjaksi itsellemme sähkösavustimen. Juhalle se oli tiukka paikka, koska perinteisen laatikko ja luonnontuli -metodin kannattajalle se nyt vain oli. Vanhaan ei kuitenkaan näytä olevan paluuta.

Jouluaattona savustin pöhisi kasvihuoneessa, koska ulkona, talven pimeydessä satoi kaatamalla vettä. Kala oli taivaallisen hyvää.

Sen jälkeen savustimesta on tullut korvaamaton, ja savukalaa on syöty itse ja syötetty vieraille enemmän kuin koskaan ennen.

Ohje voisi olla tällainen:

Tarvitset vapaavalintaisen savustimen lisäksi esimerkiksi vajaan kilon lohi- tai kirjolohifileen, josta on ruodot poistettu huolellisesti. Sekoita sitten huhmareessa puoli desilitraa merisuolaa ja puoli desiä ruskeaa sokeria. Kaikki käy: fariini, muscovado, intiaani.

Levitä suola- ja sokeriseos kalan pinnalle ja siirrä file kylmään maustumaan noin tunniksi. Siinä ajassa hiekalta näyttänyt mausteseos ehtii sulaa kalan päälle ja näyttää nyt siirapilta. Pyyhi file kuivaksi ja siirrä se savustimeen, jonka pohjalla on kourallinen savustuspurua.

Savusta kala kypsäksi.

Nyt jokaisen pitää sitten tuntea oman savustuslaatikkonsa, -pönttönsä tai -pussinsa ominaisuudet. Karkea arvio on, että kypsymiseen menee 35–45 minuuttia. Sähkösavustimessa kalasta tulee juuri kolmessa vartissa läpikypsää ja mehevää.

Itse savustetussa tuoreessa kalassa on vain yksi ongelma: et enää halua koskaan syödä kaupan savukalaa.

Mausta kala suolan ja ruskean sokerin sekoituksella.

Mausta kala suolan ja ruskean sokerin sekoituksella.

Pyyhi fileen pinnalle sulaneet mausteet pois talouspaperille ennen kuin laitat kalan savustimeen.

Pyyhi fileen pinnalle sulaneet mausteet pois talouspaperilla ennen kuin laitat kalan savustimeen.

Töpseli seinään ja kala savustuu helpoimmalla mahdollisella tavalla.

Töpseli seinään ja kala savustuu helpoimmalla mahdollisella tavalla.

Savustimesta suoraan pöytään – kaupasta et koskaan saa näin tuoretta.

Savustimesta suoraan pöytään – kaupasta et koskaan saa näin tuoretta.

 

1 kommentti

Kategoria(t): kala, ruoka

Tsatsikin ja raitan välissä: Maast o khiar

Rusinat ja pähkinät tekevät jugurttikastikkeesta uudenlaisen.

Rusinat ja pähkinät tekevät jugurttikastikkeesta uudenlaisen.

Kun kreikkalaisten tsatsiki ja intialaisten raita alkavat kyllästyttää, voi asemoida itsensä maatieteellisesti niiden väliin ja sekoittaa persialaistyylisen jugurttikastikkeen. Sen nimi on maast o khiar, ja tähän nimenomaiseen ohjeeseen viehätyimme rusinoiden vuoksi. Netistä löytyy reseptejä, joissa yksinkertaisimmillaan sekoitetaan jugurttiin vain kurkkua ja minttua, mutta rusinoiden yllättävä makeus teki tästä versiosta meidän kesän suosikin.

Ohje löytyi Sabrina Ghayourin Persiana-keittokirjasta, joka tuntui sopivalta jatkolta Ottolenghi-intoilulle. Emme ole pettyneet, kirjassa on kivoja ja innostavia ohjeita paljon.

Maast o khiar

  • 1 kurkku
  • 2 tl kuivattua minttua
  • pieni nippu tuoretta tilliä silputtuna
  • kourallinen keltaisia rusinoita
  • noin 3 dl paksua kreikkalaista tai turkkilaista jugurttia
  • suolaa ja pippuria
  • pinnalle saksanpähkinöitä ja oliiviöljyä

Raasta kurkku ja purista siitä huolellisesti pois ylimääräinen neste.

Sekoita kulhossa kurkku, jugurtti, minttu, tilli ja rusinat. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita jääkaappiin viilenemään.

Ennen kuin tuot kastikkeen pöytään, pirskota pinnalle hiukan oliiviöljyä. Alkuperäisessä ohjeessa koristeeksi ripotellaan myös kuivattuja ruusun terälehtiä, mutta olemme toistaiseksi pärjänneet hitusella rouhittuja saksanpähkinöitä ja tilliä.

Viileät jugurttikastikkeet istuvat kaikenlaisen grilliruuan kanssa samaan pöytään hyvin. Helteellä kylmä jogurttikastike viilentää myös ihan vain leivän kanssa.

Tilliä omasta maasta! Persiana-keittokirja on ollut yksi tämän kesän innoituksista.

Tilliä omasta maasta! Persiana-keittokirja on ollut yksi tämän kesän innoituksista.

2 kommenttia

Kategoria(t): grillaus, kastikkeet, maustekastikkeet, ruoka, salaatit

Perinneruokaa: Isomummun salaatti

Vanhan ajan kesäsalaatti toimii myös 2000-luvulla. Sekoita salaatti vasta pöydässä.

Vanhan ajan kesäsalaatti toimii myös 2000-luvulla. Sekoita salaatti vasta pöydässä.

Tämä vanhan ajan salaatti kuuluu samaan klassikkojen sarjaan kuin Mummun kurkut, mutta on niitä harvinaisempi herkku. Mysi Lahtisen vuonna 1989 ilmestyneessä Syö hyvin ja elä lyhyesti -keittokirjassa neuvotaan sekoittamaan isoäidin salaatinkastike, joten vuonna 2014 samaista kesäruokaa pitää kai jo kutsua isomummun salaatiksi. Näistä se syntyy:

  • lehtisalaattia
  • 2 kovaksi keitettyä kananmunaa
  • 1 tl sinappijauhetta
  • 3 tl sokeria
  • noin 1 dl kermaa
  • tipoittain väkiviinaetikkaa

Riko toisen kananmunan keltuainen kulhoon. Lisää sinappijauhe ja sokeri ja sekoita ne tasaiseksi massaksi. Kaada joukkoon kerma ja sekoita taas tasaiseksi. Lisää etikkaa kastikkeeseen muutama tippa kerrallaan ja sekoita koko ajan. Kastike muuttuu hiljalleen paksummaksi.

Olen todennut, että etikkapullon korkki on tässä kohtaa näppärä mitta: vajaa korkillinen etikkaa on sopiva määrä, jotta kastikkeesta tulee lempeän kirpeä.

Riivi lehtisalaatti kulhoon. Silppua kananmunien valkuaiset ja toinen keltuainen ja ripottele ne lehtisalaatin päälle. Lisää kastike vasta sitten, kun tuot salaatin pöytään.

Salaatti sopii oikein hyvin nautittavaksi auringonpaisteessa uusien perunoiden ja paistetun kalan kanssa.

Kirpeän kastikkeen teko alkaa keltuaisesta ja sinappijauhosta.

Kirpeän kastikkeen teko alkaa keltuaisesta ja sinappijauhosta.

Kastiketta saa olla runsaasti!

Kastiketta saa olla runsaasti!

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Itämaiset kylkiluut

Ne näyttävät vaatimattomilta, mutta maistakaapa!

Ne näyttävät niin vaatimattomilta, mutta maistakaa!

Jos joskus päätän ryhtyä jälleen lihansyöjäksi, saatan hyvinkin aloittaa näistä luista. Grillasimme näitä jo kultaisella 90-luvulla, joten tiedän, miltä ne maistuvat: ne ovat täydellisen herkullista kesäruokaa.

Resepti tuli sukuun serkkuni hollantilaisen miehen siskon miehen kautta. Tämän hongkongilaisen kokin ohjeella valmistettuja ribsejä on sittemmin syöty sekä Seijan ja Gerardin luona Amsterdamissa että suomalaisessa kesäyössä, ja aina lopputulos on sama: ruokailijat ovat onnesta pyörryksissä ja ohje lähtee eteenpäin.

Kirjoitin reseptin muistiin aikoinaan Amsterdamissa, epäilemättä pikkutunneilla, kun olimme nauttineet muutaman biertjen ja ehkä jopa borreltjen.

Kirjoitin reseptin muistiin aikoinaan Amsterdamissa, epäilemättä pikkutunneilla, kun olimme nauttineet kaupungilla muutaman biertjen ja ehkä jopa borreltjen.

Ohjehan siis on tuossa kuvassa, mutta täsmennetään hiukan:

  • pari kiloa porsaan kylkiluita
  • 4 dl makeaa ketjap manis -soijakastiketta
  • 1–2 dl ketsuppia
  • 5 valkosipulinkynttä
  • peukalonmittainen pätkä tuoretta inkivääriä tikuiksi paloiteltuna
  • 1–2 sitruunaruohon vartta paloiteltuna
  • 4–5  limetinlehteä
  • 5 tähtianista
  • sambal oelekia maun mukaan

Pätki luurivit sopiviksi annospaloiksi ja laita kylmään veteen isoon kattilaan. Kiehauta ja kaada vesi pois.

Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään ja valuta kastike kattilaan luiden päälle. Anna luiden porista kastikkeessa hiljaisella tulella 1,5–2 tuntia eli hyvin kypsiksi. Jätä ne jäähtymään marinadiin.

Valuta luista ylimääräinen soosi pois ja grillaa niihin rapea pinta. Syö sormin ja kiitä kokkia.

Ribseillä ruokkii näppärästi isonkin porukan. Luut kannattaa tehdä grillausta vaille valmiiksi edellisenä päivänä: maku syvenee entisestään ja kokille jää hyvin aikaa seurustella vieraiden kanssa.

Marinadin voi myös pakastaa ja käyttää samaan tarkoitukseen toisen kerran.

Ketjap manis, ketsuppi, limetinlehdet ja tähtianis maustavat marinadia.

Ketjap manis, ketsuppi, limetinlehdet ja tähtianis maustavat marinadin.

Kiehauta luut ensin vedessä. Anna niiden sitten kypsyä pitkään ja hartaasti marinadissa.

Kiehauta luut ensin vedessä. Anna niiden sitten kypsyä pitkään ja hartaasti marinadissa.

Grillissä kypsiin luihin paistetaan rapea pinta.

Grillissä kypsiin luihin paistetaan rapea pinta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): grillaus

Gazpacho vaihtaa väriä

Kylmää pinaattikeittoa? No siltähän se vähän näyttää, mutta maku on aivan toinen.

Kylmää pinaattikeittoa? No siltähän se vähän näyttää, mutta maku on aivan toinen.

Perinteisen punaisen gazpachon ei pidä nyt loukkaantua. Tomaattinen kylmä keitto on pysynyt kesäruokalistallamme niin pitkään, että yksi uusi versio aiheesta ei heikennä sen asemaa tippaakaan. Lisäksi Espanjassa vähän joka kokilla tuntuu olevan oma tulkintansa perinneruuasta, joten kyllä näitä maailmaan mahtuu.

Vihreä keitto on yhtä raikas kuin punainen, ja erityisesti vihreä chili antaa keitolle reipasta potkua. Raaka-aineiden ja niiden määrien kanssa voi toteuttaa luovuuttaan: laita mieleisiäsi yrttejä, vaihda pinaatti lehtikaaliin, peruskurkku käy tietenkin yhtä hyvin kuin avomaankurkut.

Älä kuitenkaan jätä pois kuivaa leipää, oliiviöljyä tai etikkaa, sillä ne ovat gazpachon ydintä. Toisaalta, jos ne unohtuvat, voit tarjota sopan lasista vihersmoothiena.

Tästä määrästä saa neljälle hengelle alkukeiton tai kahdelle aikuiselle kesäisen lounaan.

  • 2 sellerinvartta
  • 1 vihreä paprika
  • 2–3 avomaankurkkua tai yksi peruskurkku
  • 2 siivua kuivaa leipää
  • 1 vihreä chili
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 tl sokeria
  • 1,5 dl saksanpähkinöitä
  • 150 g pinaattia
  • kourallinen basilikaa
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1,5 dl vettä
  • 2 rkl paksua kreikkalaista jugurttia
  • muutama jääkuutio
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 2 siivua vaaleaa leipää krutonkeja varten

Tee ensin krutongit. Laita uuni lämpenemään 190-asteiseksi. Leikkaa leivän siivut pieniksi kuutioiksi, ja lorauta niiden päälle hiukan oliiviöljyä ja suolaa. Levitä kuutiot leivinpaperille ja paista noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Paloittele vihannekset, chili, valkosipuli ja leipä. Iske kaikki blenderiin ja lisää mukaan raaka-aineista kaikki muut paitsi jääkutiot. Käynnistä kone ja anna pyöriä niin kauan, että keitto on tasaista. Lisää vettä, jos soppa vaikuttaa liian paksulta. Maista ja mausta mieleiseksesi.

Lisää viimeiseksi jääkuutiot ja pyöräytä vielä muutama kierros, jotta jää murskaantuu.

Tarjoile kylmä ihanuus heti. Ripottele pöydässä pinnalle krutongit ja muutama tippa oliiviöljyä. Syö auringossa.

Kurkkuja, paprikaa, pinaattia ja basilikaa nyt ainakin tarvitaan.

Kurkkuja, paprikaa, pinaattia ja basilikaa nyt ainakin tarvitaan.

Gazpacho valmistuu blenderissä tai monitoimikoneessa. Kaiken pitää mennä iloisesti sekaisin.

Gazpacho valmistuu blenderissä tai monitoimikoneessa. Kaiken pitää mennä iloisesti sekaisin.

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot, tapas

Ottolenghin valkosipulipiirakka

Piiras paistuu kullanruskeaksi kolmessa vartissa.

Piiras paistuu kullanruskeaksi kolmessa vartissa.

Käytä kolme kokonaista valkosipulia.

Käytä kolme kokonaista valkosipulia.

Ottolenghin ohjeessa käytetään pehmeää ja kovaa vuohenjuustoa, mutta tuon kovemman voi aivan hyvin korvata esimerkiksi cheddarilla.

Ottolenghin ohjeessa käytetään pehmeää ja kovaa vuohenjuustoa, mutta tuon kovemman voi aivan hyvin korvata esimerkiksi cheddarilla.

No niin, arvoisa yleisö! Pääsemme vihdoin käsittelemään suosikkikokki Yotam Ottolengin Plenty-keittokirjaa. Kuuluisan Jerusalemin edeltäjä on lähes 300-sivuinen kasviskeittokirja, ja voi vitsi, että on kekseliäitä ja monipuolisia reseptejä kirja täynnä. Tykkään siitäkin, että kirjan ohjeet on järjestetty pääraaka-aineen mukaan: siis juurekset, sipulit, kurpitsat, tomaatit ja niin edelleen.

Olemme ehtineet testata vasta muutamia kirjan ruokia, mutta tämän valkosipulipiirakan teimme jo toisen kerran. Valkosipulien keittely ja karamellisointi kannattaa, vaikka siihen nyt muutama kymmenen minuuttia meneekin. Kynsistä tulee pullean meheviä, suorastaan hedelmäisiä. Kun ne vielä saavat muhia uunissa vuohenjuuston kanssa, ne vievät kielen mennessään.

  • 1 paketti valmista piirakkataikinaa tai itse tehty pohja vaikka tällä reseptillä
  •  3 kokonaista valkosipulia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 2 dl vettä
  • 1 rkl sokeria
  • 1 rkl tuoretta rosmariinia
  • 1 rkl tuoretta timjamia
  • 120 g pehmeää vuohenjuustoa
  • 120 g kovaa vuohenjuustoa
  • 2 kananmunaa
  • 2 dl creme fraichea
  • suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Vuoraa piirakkavuoka voitaikinalla. Levitä sen pinnalle leivinpaperi ja sen päälle esimerkiksi haarukoita ja veitsiä pitämään taikina litteänä. Paista piirakkapohjaa 20 minuuttia. Poista ruokailuvälineet ja leivinpaperi, paista vielä kymmenisen minuuttia tai niin pitkään, että pohja on kullanruskea.

Kuori kolmen valkosipulin kynnet. Laita ne runsaan veden kanssa pieneen kattilaan ja keitä kolmisen minuuttia. Kaada kynnet siivilään ja valuta hyvin. Kuivaa kattila, lisää sen pohjalle oliiviöljy ja valkosipulit. Paista reippaalla lämmöllä kaksi minuuttia. Lisää balsamico ja vesi, kiehauta ja anna kiehua miedolla lämmöllä kymmenen minuuttia.

Lisää sokeri, silputut yrtit ja ripaus suolaa. Anna kiehua keskilämmöllä vielä toiset kymmenen minuuttia tai niin pitkään, että suurin osa nesteestä on haihtunut, ja kynnet ovat tumman siirapin peitossa.

Murra molemmat vuohenjuustot paloiksi ja levitä ne kypsälle piirakkapohjalle. Lusikoi karamellisoidut valkosipulit juustojen päälle.

Vatkaa kulhossa sekaisin kananmunat ja creme fraiche sekä puoli teelusikallista suolaa ja hiukan mustapippuria. Kaada seos juustojen ja valkosipulien päälle.

Laske uunin lämpötila 160 asteeseen ja työnnä piirakka uuniin. Paista 45 minuuttia tai niin pitkään, että täyte on hyytynyt ja piiras on saanut pintaansa kauniin värin.

Anna kypsän piiraan jäähtyä hiukan. Koristele muutamalla timjamin oksalla ja tarjoa lämpimänä. Luulen, että kelpaa nirsommallekin vieraalle.

Keitä, mausta balsamicolla ja yrteillä, keitä vielä.

Keitä, mausta balsamicolla ja yrteillä, keitä vielä.

Kaada kermojen ja kananmunien seos juustojen ja valkosipulien päälle.

Kaada creme fraichen ja kananmunien seos juustojen ja valkosipulien päälle.

Piirakan voi tarjota sellaisenaan tai salaatin kanssa.

Piirakan voi tarjota sellaisenaan tai salaatin kanssa.

2 kommenttia

Kategoria(t): leivonta, ruoka

Alkukesän paras lipstikkakeitto

Helppoa ja herkullista. Jos haluat keitosta tätä kevyemmän version, käytä juustopaketista vain puolet.

Helppoa ja herkullista. Jos haluat keventää keittoa vähän, käytä juustopaketista vain puolet.

Tässä on sopiva nippu lipstikkaa yhteen soppaan. Käytä vain lehdet, älä varsia tai paksuja ruoteja.

Tässä on sopiva nippu lipstikkaa yhteen soppaan. Käytä vain lehdet, älä varsia tai paksuja ruoteja.

Vuosikausia meidän pihalla rehotti valtava lipstikka. Juhannukseen mennessä se oli aina kasvanut koripalloilijan korkuiseksi, enkä moneen vuoteen keksinyt yrtille juuri mitään käyttöä. Kunnes sitten löysin tämän sopan.

Vuosi sitten sitä ei keitetty, koska vanha lipstikka oli edelliskesänä kaivettu ylös pihavajan tieltä. Järeä juurakko piti istuttaa uuteen paikkaan, mutta sitten tuli joku muu homma ja taas joku toinen ja niin edelleen, ja se siitä juurakosta sitten.  Kiitos kuitenkin kaikista runsaista vuosista, kasviseni, ja anna anteeksi.

Sain uudet alut Maaritilta, Minnalta ja Kiialta. Vanhaan jättiläiseen verrattuna vuoden ikäinen puska on vielä lapsekkaan hento, mutta lehtiä on jo niin paljon, että niistä syntyy kunnon soppa.

Tässä ei sitten kannata säästellä lipstikkaa. Anna räyhäkkään yrtin maistua niin sanotusti koko rahan edestä ja silppua sitä soppaan kuin se olisi pinaattia.

Sopan voi toki keittää myöhemminkin kesällä, mutta kesäkuun alkupuolella lipstikan nuoret lehdet ovat vielä miellyttävän ohuita ja pehmenevät keitossa nopeasti.

  • öljyä ja/tai voita paistamiseen
  • 2–3 perunaa
  • 2 porkkanaa
  • 1,2 litraa kasvislientä
  • 1 pieni kesäkurpitsa
  • kunnon kourallinen lipstikan lehtiä
  • 1 paketti Koskenlaskija-sulatejuustoa
  • mustapippuria
  • suolaa

Kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Paloittele kesäkurpitsa ja silppua lipstikka.

Freesaa perunoita ja porkkanoita hetki kuumassa öljyssä tai voissa kattilassa. Lisää kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi.

Kumoa keittoon kesäkurpitsa ja lipstikan lehdet, keitä kymmenisen minuuttia eli kunnes juurekset ovat melkein kypsiä.

Lisää keittoon lopuksi kuutioitu sulatejuusto. Sekoittele miedolla lämmöllä niin pitkään, että juusto on sulanut.

Mausta mustapippurilla ja pienellä määrällä suolaa.

Alkukesän paras keitto on nyt valmis syötäväksi.

Vanha kunnon Koskenlaskija on tähän keittoon loistava valinta, mutta mikään ei estä käyttämästä jotain muuta vastaavaa juustoa.

Vanha kunnon Koskenlaskija on loistava valinta, mutta mikään ei estä käyttämästä jotain toista vastaavaa juustoa.

Kattilasta leviää huusholliin huumava tuoksu. Nyt viimeistään tulee nälkä.

Kattilasta leviää huusholliin huumava tuoksu. Nyt viimeistään tulee nälkä.

5 kommenttia

Kategoria(t): keitot, ruoka

Raparperitorttu à la Martha Stewart

Punajuuri värjäsi haudutusliemen, mutta ei raparperia. Maku on kuitenkin mitä mainioin.

Punajuuri värjäsi haudutusliemen, mutta ei raparperia. Maku on kuitenkin mitä mainioin. Roskilta näyttävät mustat hippuset ovat sitten muuten vaniljaa.

Martha Stewartin Suuri leivonnan käsikirja ilmestyi suomeksi jo viime vuoden puolella. Hiukan oppikirjamainen 400-sivuinen opus käy perusteellisesti läpi kaikenlaiset makeat ja suolaiset, pienet ja isot leivonnaiset. ”Helpoille leivonnaisille” on alussa oma lukunsa, mutta eivät ne loputkaan aivan mahdottomilta vaikuta. Olen lukenut reseptejä vesi kielellä, suunnitellut Sevillan oliiviöljylastujen paistamista ja ajatellut, että tässä voisi olla hyvä lahjakirja leipomisesta jo innostuneelle ystävälle. Aivan vasta-alkajalle kirja voi olla liikaa.

Ainakin Martha-rouvan raparperitortulle kannattaa antaa mahdollisuus. Raikasta!

Tuorejuustotorttutaikina

  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl sokeria
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 6 rkl suolatonta voita nokareina
  • 85 g maustamatonta tuorejuustoa

Mittaa jauhot, sokeri, suola ja leivinjauhe kulhoon tai monitoimikoneeseen ja sekoita. Lisää voi ja sekoita, lisää tuorejuusto ja sekoita murumaiseksi. Kokoa taikina palloksi kulhoon ja anna sen viilentyä jääkaapissa ainakin tunti ennen käyttöä.

Täyte

  • 3,5 dl vettä
  • 3,5 dl sekä 2 rkl sokeria
  • 1 vaniljatanko
  • 680 g raparperia (noin 6 keskikokoista vartta)
  • 115 g tuorejuustoa
  • 1 sitruunan raastettu kuori
  • 0,5 dl ranskankermaa

Kauli taikina ohueksi, ja sovita levy piirakkavuokaan. Pistele pohja haarukalla ja siirrä vuoka puoleksi tunniksi kylmään.

Kuumenna uuni 180-asteiseksi. Levitä piirakkapohjan päälle leivinpaperi ja laita paperin päälle painoksi esimerkiksi muutama lusikka ja haaarukka. Paista 20–25 minuuttia. Poista ruokailuvälineet ja paperi. Paista vielä 10–15 minuuttia, kunnes pohja on kauttaaltaan kullanruskea. Anna jäähtyä.

Kirjassa neuvotaan laittamaan taikinan päälle piirakkapainot – liian professionaalia. Ruokailuvälineet ajavat kyllä saman asian.

Kirjassa neuvotaan laittamaan taikinan päälle piirakkapainot – sellaisia en ole koskaan nähnytkään. Ruokailuvälineet ajavat kyllä saman asian.

Mittaa isoon paistinpannuun tai laakeaan kasariin vesi ja 3,5 dl sokeria sekä halkaistu vaniljatanko, josta olet raaputtanut siemenet irti. Kuumenna kohtalaisella lämmöllä ja sekoitellen niin pitkään, että sokeri on liuennut, ja seos alkaa kiehua.

Lisää noin viiden sentin pätkiksi leikkaamasi raparperi. Sammuta levy ja jätä raparperi kannen alle hautumaan noin 20 minuutiksi.

Hyvä, jos pystyt käyttämään suhteellisen tasapaksuja raparperin varsia – silloin palat kypsyvät tasaisesti. Ohuet varret alkavat tuossa ajassa jo hajota säikeiksi. Makuhan siitä ei kärsi, mutta leivonnaisen ulkonäkö ei enää ole kovin huoliteltu.

Nosta raparperit sokeriliemestä reikäkauhalla siivilään. Siivilöi liemi, ja mittaa sitä pieneen kattilaan tai pannulle noin 2,5 dl. Keitä kunnon lämmöllä runsaat 10 minuuttia, kunnes liemi on saennut siirappimaiseksi. Anna jäähtyä.

Sekoita sitten keskenään huoneenlämpöinen tuorejuusto, 2 rkl sokeria ja sitruunankuori. Lisää ranskankerma ja surauta sähkövatkaimella sileäksi.

Levitä tuorejuustoseos piirakkapohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Nostele haudutetut raparperit tuorejuuston päälle ja valuta pinnalle jäähtynyt siirappi. Siirrä vielä hetkeksi jääkaappiin viilentymään ennen kuin nostat tarjolle.

Pohjan voi oikein hyvin paistaa valmiiksi jo edellispäivänä.

Kirjan ohjeessa neuvotaan, että raparperin haudutusliemeen lisätty punajuuri värjää varret kauniisti punaisiksi. No kokeilimme: ei värjännyt. Liemi kyllä punastui ja näytti ihan nätiltä vihertävien raparperien päällä.

Taikinapohja ja tuorejuustotäyte sen sijaan olivat niin hyviä, että ne saattaisivat toimia oikein hyvänä alustana myös kesän tuoreille marjoille.

Kuori raparperit ja pilko ne noin viiden sentin pätkiksi.

Kuori raparperit ja pilko ne noin viiden sentin pätkiksi.

Levitä jäähtyneen piirakkapohjan päälle ensin tuorejuustotäyte.

Levitä jäähtyneen piirakkapohjan päälle ensin tuorejuustotäyte.

1 kommentti

Kategoria(t): leivonta, ruoka

Chermoula-munakoisoa, bulguria & jugurttia

Voit tehdä munakoisoista valmiin annoksen jokaisen lautaselle. Aika kaunis!

Voit tehdä munakoisoista valmiin annoksen jokaisen lautaselle. Aika kaunis!

Vaikuttaa vähitellen siltä, että aion kääntää tänne kaikki Jerusalemin reseptit… No en, mutta kun hyviä munakoisoreseptejä ei koskaan ole liikaa, ja tämä on juuri sellainen.

Opin, että chermoula-mausteseos on peräisin Pohjois-Afrikasta. Seoksella on tapana maustaa kalaa ja kasviksia, ja ainakin lempeille munakoisoille se antaa mahtavan maun.

Chermoula 

  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl jeeraa
  • 2 rkl jauhettua korianteria
  • 1 tl cayennepippuria
  • 1 tl jauhettua paprikaa
  • 2 rkl säilöttyä sitruunaa silputtuna
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 2 munakoisoa

Bulgur

  • 2,5 dl bulguria
  • 2 dl kiehuvaa vettä
  • 1 dl rusinoita tai korintteja
  • 3 rkl lämmintä vettä
  • 3–4 rkl oliiviöljyä
  • kourallinen tuoretta korianteria
  • kourallinen tuoretta minttua
  • 1 dl halkaistuja vihreitä oliiveja
  • 1 dl paahdettuja manteleita
  • 3 kevätsipulin vartta tai ruohosipulia
  • 2 rkl sitruunamehua

Pinnalle

  • 2 dl paksua jugurttia
  • oliiviöljyä

Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Tee chermoula: sekoita pienessä kulhossa kaikki mausteet ja oliiviöljy. Lisää vielä puolisen teelusikallista suolaa.

Halkaise munakoisot ja tee niihin syviä ristikkäisiä viiltoja – mutta älä puhkaise kuorta. Levitä chermoula tasaisesti uunivuokaan asettamiesi munakoisojen pinnalle. Paista noin 50 minuuttia eli niin pitkään, että munakoisot ovat täysin pehmeitä ja pintaan on tullut hiukan väriä.

Mittaa bulgur kulhoon ja kaada kiehuvan kuuma vesi sen päälle. Jätä tekeytymään.

Liota rusinoita tai korintteja lämpimässä vedessä kymmenisen minuuttia. Paahda mantelit kuivalla pannulla ja silppua niitä hiukan. Valuta rusinat ja sekoita ne sekä muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä bulgurin kanssa. Lisää yrtit, oliivit, rouhitut mantelit, kevätsipulit, sitruunamehu ja hiukan suolaa. Sekoita ja lisää suolaa, jos on tarvis.

Kauho maustettua bulguria kypsien munakoisojen päälle. Lisää vielä bulgurin päälle pari lusikallista paksua jugurttia ja koristele muutamalla tipalla oliiviöljyä sekä korianterin lehdillä.

Säilöttyjä sitruunoita voisi tehdä myös itse, mutta toistaiseksi olemme hakeneet ne kaupan hyllyltä.

Säilöttyjä sitruunoita voisi tehdä myös itse, mutta toistaiseksi olemme hakeneet ne kaupan hyllyltä.

Chermoula näyttää tältä.

Chermoula näyttää tältä.

Tee munakoisoihin syvät viillot...

Tee munakoisoihin syvät viillot…

...jotta chermoula pääsee maustamaan kasviksen kauttaaltaan.

…jotta chermoula pääsee maustamaan kasvikset kauttaaltaan.

Bulgur maustetaan yrteillä, manteleilla ja rusinoilla tai korinteilla.

Bulgur maustetaan yrteillä, manteleilla ja rusinoilla tai korinteilla.

Yrtit ja jugurtti raikastavat bulgurin, ja rusinat antavat sille juuri sopivasti makeutta.

Yrtit ja jugurtti raikastavat bulgurin, ja rusinat antavat sille juuri sopivasti makeutta.

10 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Kuumaa & kylmää: kikhernesalaatti

Kuvan versiossa näyttää olevan yrttien seassa myös basilikaa. Hyvin sopii.

Kuvan versiossa näyttää olevan yrttien seassa myös basilikaa. Hyvin sopii.

Mausteinen ja raikas salaatti on taas kerran meidän tulkintamme eräästä Jerusalem-keittokirjan reseptistä.

Kikherneet tekevät salaatista mukavan ruokaisan, kun taas yrttejä ja vihanneksia voi käyttää soveltaen aika lailla oman mielensä mukaan.

Itse liotetut ja keitetyt kikherneet ovat aina maultaan paras vaihtoehto. Hätätapauksessa säilykkeet käyvät, kunhan huuhtelet ne hyvin.

Kylmä salaatti

  • 1 kurkku
  • 2 tomaattia
  • 1 paprika
  • 2–3 kevätsipulin vartta
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • kourallinen tilliä
  • vähän vähemmän korianteria

Kastike

  • noin 0,5 dl oliiviöljyä
  • 1 sitruunan raastettu kuori
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 2 rkl (tai loraus) valkoviinietikkaa
  • murskattu valkosipulinkynsi
  • 1 tl sokeria
  • suolaa

Kuumat kikherneet

  • noin 6 dl kypsiä kikherneitä
  • 1 tl jauhettua kardemummaa
  • 1 tl jauhettua maustepippuria
  • 1 tl jauhettua jeeraa
  • suolaa ja pippuria

Pilko kurkku, tomaatti ja paprika pieniksi kuutioiksi. Silppua kevätsipuli ja yrtit. Sekoita ne keskenään.

Tee kastike: sekoita öljy, sitruunamehu, viinietikka, sitruunankuori, murskattu valkosipuli ja sokeri. Mausta vielä suolalla ja pippurilla. Kaada salaatin päälle ja sekoita kepeästi.

Sekoita kardemumma, maustepippuri, jeera ja hiukan suolaa keskenään. (Jos kaapissasi sattuu olemaan ras-el-hanout -mausteseosta, voit mainiosti korvata mausteet sillä: 3–4 teelusikallista riittää. Lopputulos on hiukan erilainen, mutta tarpeeksi samanlainen.)

Kaada huuhdotut, kypsät kikherneet kulhoon ja kumoa mausteseos niiden päälle. Sekoittele hyvin niin, että mausteet tarttuvat herneiden pintaan.

Pyörittele kypsiä kikherneitä kulhossa niin, että ne ovat kauttaaltaa mausteiden peitossa.

Pyörittele kypsiä kikherneitä kulhossa niin, että ne ovat tasaisesti mausteiden peitossa.

Lämmitä paistinpannulla hiukan oliiviöljyä ja kumoa maustetut kikherneet pannulle. Paista höyryävän kuumiksi – sellaiset 3–4 minuuttia, sekoittele kevyesti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Asettele kylmät ja kuumat ainekset vadille valitsemallasi tavalla:

1. Jerusalemissa herrat neuvovat tekemään annoksen jokaisen syöjän lautaselle ja kumoamaan kuumat kikherneet kylmän salaatin päälle tai vierelle.

2. Me teimme niin kuin ruotsalaiskokki Tina Nordström eräässä hyväksi todetussa ohjeessaan: kumosimme ensin kuumat kikherneet vadille ja sen päälle kylmät yrtit ja vihannekset kastikkeineen. Sitruunainen öljykastike ehtii valua hiukan lämpimille herneille, ja lämpö irrottaa yrteistä tuoksuvat aromit.

Siis salaatti heti pöytään ja syömään!

Jos sitä sitten jää, sekoita rippeet keskenään ja varastoi rasiassa jääkaappiin. Siinä on seuraavan päivän lounas, viileä ja hyvin maustunut.

Yhdistä kuumat mausteiset herneet ja sitruunaisen raikkaat yrtit ja vihannekset. Syö heti. Tai syö kylmänä seuraavana päivänä.

Yhdistä kuumat mausteiset herneet ja sitruunaisen raikkaat yrtit ja vihannekset. Syö heti. Tai syö kylmänä seuraavana päivänä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit