Aihearkisto: keitot

Alkukesän paras lipstikkakeitto

Helppoa ja herkullista. Jos haluat keitosta tätä kevyemmän version, käytä juustopaketista vain puolet.

Helppoa ja herkullista. Jos haluat keventää keittoa vähän, käytä juustopaketista vain puolet.

Tässä on sopiva nippu lipstikkaa yhteen soppaan. Käytä vain lehdet, älä varsia tai paksuja ruoteja.

Tässä on sopiva nippu lipstikkaa yhteen soppaan. Käytä vain lehdet, älä varsia tai paksuja ruoteja.

Vuosikausia meidän pihalla rehotti valtava lipstikka. Juhannukseen mennessä se oli aina kasvanut koripalloilijan korkuiseksi, enkä moneen vuoteen keksinyt yrtille juuri mitään käyttöä. Kunnes sitten löysin tämän sopan.

Vaan vuosi sitten sitä ei keitetty, sillä vanha lipstikka oli edelliskesänä kaivettu ylös pihavajan tieltä. Järeä juurakko piti istuttaa uuteen paikkaan, mutta sitten tuli joku muu homma ja taas joku toinen ja niin edelleen ja se siitä juurakosta sitten.  Kiitos kuitenkin kaikista runsaista vuosista, kasviseni, ja anteeksi.

Sain uudet alut Maaritilta, Minnalta ja Kiialta. Vanhaan jättiläiseen verrattuna vuoden ikäinen puska on vielä lapsekkaan hento, mutta lehtiä on jo niin paljon, että niistä syntyy kunnon soppa.

Tässä ei sitten kannata säästellä lipstikkaa. Anna räyhäkkään yrtin maistua ns. koko rahan edestä, ja silppua sitä soppaan kuin se olisi pinaattia.

Sopan voi toki keittää myöhemminkin kesällä, mutta kesäkuun alkupuolella lipstikan nuoret lehdet ovat vielä miellyttävän ohuita ja pehmenevät keitossa nopeasti.

  • öljyä ja/tai voita paistamiseen
  • 2–3 perunaa
  • 2 porkkanaa
  • 1,2 litraa kasvislientä
  • 1 pieni kesäkurpitsa
  • kunnon kourallinen lipstikan lehtiä
  • 1 paketti Koskenlaskija-sulatejuustoa
  • mustapippuria
  • suolaa

Kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Paloittele kesäkurpitsa ja silppua lipstikka.

Freesaa perunoita ja porkkanoita hetki kuumassa öljyssä tai voissa kattilassa. Lisää kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi.

Kumoa keittoon kesäkurpitsa ja lipstikan lehdet, keitä kymmenisen minuuttia eli kunnes juurekset ovat melkein kypsiä.

Lisää keittoon lopuksi kuutioitu sulatejuusto. Sekoittele miedolla lämmöllä niin pitkään, että juusto on sulanut.

Mausta mustapippurilla ja pienellä määrällä suolaa.

Alkukesän paras keitto on nyt valmis syötäväksi.

Vanha kunnon Koskenlaskija on tähän keittoon loistava valinta, mutta mikään ei estä käyttämästä jotain muuta vastaavaa juustoa.

Vanha kunnon Koskenlaskija on loistava valinta, mutta mikään ei estä käyttämästä jotain toista vastaavaa juustoa.

Kattilasta leviää huusholliin huumava tuoksu. Nyt viimeistään tulee nälkä.

Kattilasta leviää huusholliin huumava tuoksu. Nyt viimeistään tulee nälkä.

Mainokset

4 kommenttia

Kategoria(t): keitot, ruoka

Kalasoppaa Marc Aulénin ohjeella

Taas kerran keitto, jota syö aina hiukan liikaa. Onneksi soppa on kohtalaisen kevyt.

Taas kerran keitto, jota syö aina hiukan liikaa. Soppa on kohtalaisen kevyt, joten ähky ei yllätä suursyömäriäkään.

Onneksi helsinkiläinen kokki ja ravintoloitsija Marc Aulén teki sittenkin keittokirjan.

Aulénin Qulma-ravintolan asiakkaat olivat kuulemma anelleet omistajalta kirjaa jo pitkään, mutta vasta nyt mies suostui paljastamaan reseptejään. Sopat!-kirjan lopussa myös toistakymmentä julkkista jakaa lukijoiden kanssa oman soppaohjeensa, mutta me olemme kyllä sitä mieltä, että ravintoloitsijan ohjeet ovat kiinnostavampia kuin ne.

Tosin Jaeseong Parkin kuvat esimerkiksi Lasse Lehtisestä ja von Hertzenin veljeksistä ovat kerrassaan mainioita ja hauskoja. Tyyli on sama kuin kirjan kannessa.

Qulman soppabuffet kannattaa testata, jos pyörii Helsingin Kruunuhaassa, mutta omassa keittiössä kannattaa kokeilla vaikka tätä hienoa, kirpeää kalasoppaa, joka on tämän hetken suosikki meidän kulmilla. Aivan mahtava liemi!

  • 1 litra kalalientä
  • 3 dl kuivaa siideriä
  • 0,5 dl limetin mehua
  • 2 rkl sokeria
  • 0,5 tl sambal oelekia
  • 500 g kiinteitä perunoita kuutioina
  • pieni sipuli suikaleina
  • 2 porkkanaa viipaleina
  • 100 g kokonaisia sokeriherneitä (pakasteesta)
  • kevätsipulia
  • 250 g lohikuutioita
  • 200 g vaaleaa kalaa
  • 30 g voita
  • 2 rkl silputtuja basilikanlehtiä
  • smetanaa koristeluun

Laita liemen ainekset kattilaan ja kiehauta.

Lisää sitten mukaan pilkotut perunat, sipuli ja porkkanat. Keitä noin 15 minuuttia.

Kumoa seuraavaksi kattilaan herneet ja keväsipulit. Keitä viisi minuuttia.

Lisää voi ja kalat, keitä miedolla lämmöllä 3–4 minuuttia.

Tarkista maku ja lisää sormisuolaa, jos keitto sitä kaipaa.

Tarjoa basilikasilpun ja smetanan kanssa.

Viimeksi teimme sopan ilman vaaleaa kalaa, ja se toimii kyllä niinkin. Vielä paremmaksi keitto tietenkin muuttuu, jos lohen kaverina on kuhaa tai siikaa. Kevätsipulikin meiltä unohtui kauppaan, mutta se ei haitannut. Vain liemestä ei saa tinkiä, sillä se on aivan erityisen herkullista juuri ohjeen mukaan valmistettuna.

Kevään vihreää! Limeä, sokeriherneitä ja basilikaa.

Kevään vihreää! Limeä, sokeriherneitä ja basilikaa.

Koska limet oli tuotu Brasiliasta asti, valitsimme lähisiiderin. Nokian panimon kuiva siideri maistuu mehevästi omenalta.

Koska limet oli tuotu Brasiliasta asti, valitsimme tasapainon vuoksi lähisiiderin. Nokian panimon kuiva siideri maistuu mehevästi omenalta.

2 kommenttia

Kategoria(t): kala, keitot, kirjat, ruoka

Tamperelainen kylmäsavulohichowder

Täyteläistä, savuisaa, makeaa, lämmittävää keittoa.

Täyteläistä, savuisaa, makeaa, lämmittävää keittoa.

Santeri Vuosara on ”tamperelainen gastronomian sekatyömieheksi itseään tituleeraava kokki ja illallispalveluyrittäjä”, ja hänen Rakkaat juurekset -kirjansa sisältää kekseliäitä juuresruokia aterian alusta loppuun asti.

Kesän marja-aikaa varten olen pannut muistiin kaksi ehdottomasti kokeiltavaa yksinkertaista yhdistelmää: punajuuria, vadelmia ja ricottaa sekä punajuuria kirsikoiden ja homejuuston kanssa. Testausta odottavat myös ainakin kardemummalla maustettu lanttukeitto ja grillatut tyrniporkkanat.

Mainitaanpa vielä sekin, että Chef Santeri poikkeaa kirjassaan kahdessa hienossa, koko maassa tunnetussa tamperelaisravintolassa. Liikuttuneena hän kehuu Ravintola C:n Ilkka Isotalon palsternakkaohjeita ja käy syömässä Kauppahallin 4 vuodenajan miesten kokkaamaa savustettua punajuurta ja jännittäviä lisukkeita.

Koska kevät ei tullutkaan, vaan ulkona sataa jotain rännän ja rakeiden sekasotkua, me keitämme taas kerran toimivan sopan. Santerin kylmäsavulohi-juures-chowder ei kilpaile Massachusettsissa syömiemme clam chowderien kanssa (pääsimme silloin pikkukaupungin chowder-festivaaleilta hassuina ulkomaalaisina paikallislehden juttuun asti), mutta on varsin onnistunut sekoitus savuisaa kalaa ja kotimaisia juureksia. Vierastan aika paljon tölkkimaissia, mutta nyt se kyllä tuo keittoon mukavaa makeutta ja saa siksi täydellisen synninpäästön – mutta vain tämän kerran.

Suosittelemme samaa kuin keittokirjailijakin: tehkää kerralla vaikka tupla-annos, sillä soppa on vieläkin parempaa seuraavana päivänä lämmitettynä, kun maut ovat saaneet syventyä ja sulautua toisiinsa.

Kasa juureksia: ei maksa paljon, mutta maistuu sitäkin enemmän.

Kasa juureksia: ei maksa paljon, mutta maistuu sitäkin enemmän.

  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 porkkanaa
  • pieni lanttu
  • 1 palsternakka
  • pala juuriselleriä
  • 1–2 varsisellerin vartta
  • voita ja öljyä
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 4 dl kalalientä
  • suolaa
  • 0,5 tl cayennepippuria
  • 0,5 tl valkopippuria
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • 150 g purkki makeaa säilykemaissia
  • 2–3 dl kermaa (tai enemmän, sanoo Santeri)
  • 1,5 dl ranskankermaa
  • 150–200 g kylmäsavulohta
  • ruohosipulia

Kuori ja silppua sipuli ja paloittele kuoritut juurekset pieniksi kuutioiksi. Hienonna valkosipuli, silppua varsiselleri. Kuullota kaikkia kasviksia kattilassa öljyssä ainakin viitisen minuuttia koko ajan sekoitellen (mutta älä ruskista).

Lisää valkoviini ja kiehauta. Kaada kattilaan kalaliemi, maissi ja kerma sekä pippuri ja timjami. Keitä hiljakseen kymmenisen minuuttia tai kunnes juurekset ovat pehmenneet. Maista ja lisää mausteita, jos on tarvis.

Ota kattila pois liedeltä. Leikkaa kylmäsavulohi pieniksi kuutioiksi ja lisää kattilaan. Sekoita keittoon myös ranskankerma ja reilu kourallinen ruohosipulia. Anna ehdottomasti vetäytyä ja maustua kannen alla hetki (10–15 minuuttia), jotta kalan savuinen maku ehtii tasaantua liemeen.

Kolme desilitraa kermaa tuntui meistä aika runsaalta. Keitto oli kyllä hyvää, mutta toisella kerralla vähensimme kerman määrää kahteen desiin, ja soppa oli edelleen todella täyteläistä ja täyttävää. Tehkää kuten parhaaksi näette ja käykää pöytään.

Aurinkoisen kirjava juuressekoitus saa nyt valaa uskoa kevääseen.

Kirjava juuressekoitus saa valaa uskoa kevääseen.

Parhaat kalakuutiot saa paloiteltua kokonaisesta kylmäsavulohen palasta. Hätätapauksessa myös valmiiksi siivutettu lohi käy.

Parhaat pienet kalakuutiot saa pilkottua kokonaisesta kylmäsavulohen palasta. Hätätapauksessa myös valmiiksi siivutettu lohi käy.

2 kommenttia

Kategoria(t): kala, keitot, kirjat, ruoka

Pinaattikeitto kaikilla mausteilla

Pinaattikeiton uusi versio: mausteinen ja lämmittävä.

Pinaattikeiton uusi versio: mausteinen ja lämmittävä.

Sovitaan, että olen nyt ollut tarpeeksi pitkään hiljaa Jerusalem-keittokirjasta ja saan jo palata siihen. Tarjolla olisi soppa, joka päivittää pinaattikeiton kertaheitolla tälle vuosikymmenelle.

Ensin pitää kuitenkin koota marokkolainen ras el hanout -mausteseos. Se on helppoa, koska yhtä ainoaa oikeaa sekoitusta ei ole ja soveltaminen on sallittua. Joidenkin lähteiden mukaan seokseen käytetään jopa kymmeniä eri mausteita, mutta yleisimmin niitä näyttäisi olevan kymmenkunta.

Juha sekoitti mausteet tällä kertaa Vegestanin ohjeen mukaan. Sekaisin menivät maustepippuri, kardemumman siemenet, musta- ja valkopippuri, jeeran ja korianterin siemenet, sinapin ja fenkolin siemenet, kumina ja neilikat. Jokaista sorttia yksi teelusikallinen. Lisäksi tarvitset kaksi kanelitankoa.

Jauha mausteet hienoksi ja sekoita yhteen. Jos ei kaapissa ole kokonaisia, käytä jauhettuja. Pääasia, että mausteissa on maku jäljellä. Säilytä kannellisessa purkissa.

Ras el hanoutia voi ostaa myös valmiina etnisistä ruokakaupoista.

Sitten se keitto. Jerusalemin reseptissä käytetään vesikrassia ja pinaattia. Koska vesikrassia on vaikea löytää, käytin pinaattia ja lisänä hiukan lehtikaalia. Uskoisin, että soppa on ihan yhtä hyvää, vaikka siihen käyttäisi vain pinaattia. Tästä pitäisi riittää keittoa neljälle, mutta annokset eivät ole kovin isot.

  • 2 porkkanaa sentin paksuisina paloina
  • oliiviöljyä
  • 2–3 tl ras el hanout -mausteseosta
  • 1 tl kanelia
  • 240 g (noin 3 dl) keitettyjä kikherneitä
  • 1 sipuli siivuina
  • 3 tl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
  • 6 dl kasvislientä
  • 150 g tuoretta pinaattia
  • 2 tl sokeria
  • (1 tl ruusuvettä)
  • suolaa

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen.

Sekoita kulhossa porkkanoihin loraus öljyä, ras el hanout -mausteseos, kaneli ja kunnon ripaus suolaa. Levitä porkkanat leivinpaperille uunipellille ja työnnä uuniin 15 minuutiksi. Lisää sen jälkeen puolet kikherneistä porkkanoiden seuraksi, pyöräytä sekaisin ja paista vielä 10 minuuttia.

Sillä aikaa kuumenna kattilassa pari ruokalusikallista öljyä ja paista sipulia ja inkivääriä siinä keskilämmöllä kymmenisen minuuttia eli kunnes sipuli on pehmeää ja kullanruskeaa. Lisää kattilaan loput kikherneet, kasvisliemi, pinaatti, sokeri ja puoli teelusikallista suolaa. Sekoita hyvin, kuumenna ja anna kiehua muutama minuutti.

Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää ruusuvesi, jos sitä sattuu olemaan. Keitto maistuu oivalliselta ilman sitäkin.

Ota mausteiset, paahtuneet porkkanat ja kikherneet uunista.

Jaa keitto lautasille ja lusikoi kuuma porkkanasekoitus keiton päälle. Lämmittää mukavasti!

En ole kokeillut, mutta uskon, että soppa voisi syntyä myös pakastepinaatista. Kertokaa, jos testaatte.

Ras el hanout -seos maustaa uunissa paahtuvat porkkanat ja kikherneet.

Ras el hanout -seos maustaa uunissa paahtuvat porkkanat ja kikherneet.

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot, ruoka

Vähän jännittävämpi perunasoppa

Perunoita, porkkanoita, tomaattia, timjamia.

Perunoita, porkkanoita, tomaattia, timjamia.

Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka innokas olen murskaamaan perunoita? Kuusi? Seitsemän?

Joku ehkä muistaa toscanalaisen papukeiton, jota varten perunoista piti tehdä muusia maidon kanssa. Uunissa paistettujen perunoiden hellävaraisesta murjomisesta on käyty keskustelua Facebookissa useammankin kaverin kanssa. Tässä keitossa jäädään kahden edellisen välimaastoon: ei  soseuteta perunoita, mutta murskataan ihan kunnolla.

Rikotuista perunoista tulee arkiseen keittoon mukava rakenne, ja tutuista aineksista syntyy taas hiukan tavallista jännittävämpi soppa, kun porkkanoiden makeus vielä taittaa mukavasti tomaatin happamuuden.

Melko samanlaisena ohje on Otavan massiivisessa Vuosisadan keittokirjassa. Se oli veljeni, joka onnistui vuosia sitten kaivamaan yli 700-sivuisen kirjan 1 600 ohjeesta juuri tämän – kiitos siitä. Itse tuskin olisin koskaan älynnyt kokeilla varsin vaatimattoman oloista Italialaisen perunakeiton reseptiä.

  • 2 sipulia
  • 2–3 valkosipulin kynttä
  • 4–5 perunaa
  • voita tai öljyä paistamiseen
  • 3–4 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • vajaa litra kasvislientä
  • 1 tl timjamia
  • 3–4 porkkanaa
  • suolaa ja mustapippuria

Silppua sipuli ja murskaa valkosipulin kynnet. Kuori ja paloittele perunat.

Kuumenna öljy kattilassa ja paista sipuleita ja perunoita muutama minuutti öljyssä, mutta älä ruskista. Lisää tomaattisose, jauhot ja timjami sekä kaada sekaan kasvisliemi.

Keitä, kunnes ainekset ovat kypsiä, sellaiset viitisentoista minuuttia.

Survo kypsät perunat murskaksi keittoon muusinuijalla tai vispilällä.

Kuori ja leikkaa porkkanat ohuiksi siivuiksi. Keitä ne kypsiksi niukassa vedessä (noin 3 dl) toisessa kattilassa sillä aikaa, kun perunakeitto kiehuu.

Yhdistä lopulta porkkanat keitinliemineen keittoon. Mausta suolalla ja mustapippurilla, nosta pöytään leivän kanssa ja syö.

Omistan hassun vispilän, joka sopii juuri tämän keiton kypsien perunoiden survomiseen, mutta ei sitten oikein mihinkään muuhun .

Omistan hassun vispilän, joka sopii juuri tämän keiton kypsien perunoiden survomiseen, mutta ei sitten oikein mihinkään muuhun.

Keitto valmistuu nopeasti, vaikka perunat ja porkkanat keitetäänkin eri kattilassa.

Keitto valmistuu nopeasti, vaikka perunat ja porkkanat keitetäänkin eri kattilassa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot

Toscanalainen papukeitto

Vihanneskeitto lämmittää.

Sakea vihanneskeitto lämmittää.

Helpossa papukeitossa on todella arkiset ainekset, mutta maidon kanssa keitetyt ja muussatut perunat tekevät siitä täyteläisen ja sakean.

Resepti on kutakuinkin sama kuin Pipsa Hurmerinnan keittokirjassa, olen vain vähentänyt hiukan nesteen määrää.

  • 2–3 isoa perunaa
  • 1 dl maitoa
  • 12 dl kasvislientä
  • oliiviöljyä
  • iso sipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 tölkki tai noin 400 g valkoisia papuja
  • 2 porkkanaa
  • lehtipersiljaa
  • suolaa
  • valkopipppuria

Kuori ja kuutioi perunat. Laita kattilaan perunat, maito ja 4 dl kasvislientä. Keitä noin vartti eli niin pitkään, että perunat kypsyvät. Muussaa perunat nuijalla tai haarukalla.

Laita öljy ja silputtu sipuli toiseen kattilaan ja paistele sipulia miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää viipaloitu valkosipuli ja paista vielä hetki.

Lisää sipulien joukkoon kuoritut porkkanat ja loput kasvisliemestä. Anna kiehua niin pitkään, että porkkanat ovat pehmeitä. Sekoita joukkoon valkoiset pavut.

Yhdistä lopulta keittoon perunamuusi ja persilja. Lisää suolaa ja valkopippuria maun mukaan ja anna hautua vielä viitisen minuuttia.

Soppaa kannattaa keittää kerralla vähän isompikin kattilallinen, sillä se sopii hyvin myös pakastettavaksi.

 

1 kommentti

Kategoria(t): keitot, ruoka

Syysruokaa: Westfalenin pata

Kirja on kahdeksan millimetriä paksu, pahvikantinen, kooltaan 16,5 kertaa 20 senttiä. Siinä on 70 sivua. Keittokirjahyllyssä se katoaa muhkeiden jamieoliverien ja nigellalawsonien sekaan. Antje Schunka: Maukasta maustaen (Printed in Denmark 1980 by Aarhuus Stiftbogtrykkerie) on yksi vanhimmista keittokirjoistamme, eikä kukaan muista, onko siitä koskaan tehty muuta kuin tätä yhtä ruokaa, jota Juha kokkasi jo opiskeluaikoina Sinisen talon keittiössä.

Niin helppoa ja niin hyvää. Ota toinenkin lautasellinen!

Niin helppoa ja niin hyvää. Ota lisää!

Päärynät ostin kaupasta, omenat poimin vielä pihapuusta. Vanhassa kirjassa on kahdeksan nelivärilehteä, loput ovat mustavalkoisia tekstisivuja.

Päärynät ostin kaupasta, omenat poimin vielä pihapuusta. Vanhassa kirjassa on kahdeksan nelivärilehteä, loput ovat mustavalkoisia tekstisivuja.

Hedelmäinen pata on täydellinen syysruoka. Tai oikeastaan se on täydellinen ruoka ihan kaikkina vuodenaikoina.

Kasvisversio padasta syntyy, kun jättää siankyljen pois. Maussa häviää hiukan, mutta vain hiukan. Mitään raaka-ainetta ei pidä missään tilanteessa yrittää korvata toisella, sillä tämä yhdistelmä on dream team, paras.

  • 1 l kasvis- tai lihalientä
  • 4 porkkanaa
  • 4 perunaa
  • 200 g ylikypsää siankylkeä tai palvikylkeä
  • 1 suuri omena tai 2 pientä
  • 2 makeaa päärynää
  • 200 g vihreitä papuja (tölkistä tai pakasteena)
  • 2 tl kynteliä
  • 400 g tai 1 tölkki valkoisia papuja
  • suolaa
  • valkopippuria

Kuumenna kasvis- tai lihaliemi. Lisää liemeen ensin kuoritut ja paloitellut porkkanat ja perunat, anna kiehua kymmenisen minuuttia.

Jos teet lihaisan padan, lisää kuutioitu savukylki seuraavaksi.

Kuori päärynät ja omenat, poista niistä siemenkodat ja lohko ne. Lisää pataan hedelmät ja kuivattu kynteli. Jos käytät pakastepapuja, voit lisätä myös ne nyt pataan kypsymään. Anna porista noin 20 minuuttia.

Lisää viimeisenä kypsät, valkoiset pavut. Jos käytät tölkkipapuja, valuta niistä liemi pois huolellisesti. Mausta pata suolalla ja valkopippurilla. Anna hautua vielä kymmenisen minuuttia.

Vanhassa kirjassa reseptin lopussa lukee ”Tämän kanssa sopii: Maalaisleipä ja olut.” Sopii kokeilla.

Selvää tietenkin on se, että juuri tällainen pata on niitä ruokia, jotka maistuvat seuraavana päivänä entistäkin paremmalta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot, kirjat, ruoka