Maapähkinävoilla maustettu porkkanakeitto

porkkanakeitto1

Aurinkoinen keitto lämmittää sielua ja ruumista.

Silloin tällöin ihminen löytää reseptin, jonka olisi ehdottomasti halunnut keksiä itse. Tämä Chocochilin tuoreen Arkiruokaa-kirjan porkkanakeitto on juuri sellainen. Voin melkein vannoa, että meillä on nuo kaikki raaka-aineet aina kotona – ja se pähkinävoipurkki jääkaapin kuuluisalla ylähyllyllä suorastaan huutaa tulla avatuksi useammin.

Helppo, nopea ja etenkin herkullinen soppa! Ohje on neljälle ruokailijalle, mutta puolittamalla raaka-aineiden määrät syntyy hyvä keitto kahdelle – kokeiltu on.

  • 800 g porkkanoita
  • 4 valkosipulin kynttä hienonnettuna
  • 1–2 rkl raastettua inkivääriä
  • voita tai rypsiöljyä
  • 2 kasvisliemikuutiota tai 2 rkl kasvisfondia
  • vettä
  • 1 limen mehu
  • 1 tlk (400 g) kookosmaitoa
  • 2–3 rkl maapähkinävoita (makeuttamatonta)
  • paahdettuja pähkinöitä tai siemeniä

Kuori ja paloittele porkkanat.

Kuumenna kattilassa öljy tai voi (vegaanille öljyä, muille käy myös voi). Lisää valkosipuli ja inkivääri. Kuullota pari minuuttia.

Lisää paloitellut porkkanat ja pyörittele niitäkin kattilassa hetki.

Kaada sen jälkeen kattilaan vettä sen verran, että porkkanat peittyvät. Lisää myös kasvisliemikuutiot tai fondi. Keitä porkkanat pehmeiksi ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Jos keitto on omaan makuusi liian sakeaa, lisää vettä.

Porkkanoiden kiehuessa voit paahtaa pannulla pähkinöitä ja siemeniä keiton lisukkeeksi.

Lisää lopuksi kattilaan limen mehu, kookosmaito ja maapähkinävoi. Kuumenna ja sekoittele, kunnes maapähkinävoi on sulanut keittoon. Tarkista suola ja tarjoile pähkinöiden ja siementen kanssa.

porkkanankeitto2

Cashewpähkinät ja kurpitsansiemenet sopivat hyvin keiton kaveriksi.

 

 

Advertisement

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, keitot, ruoka

Kukkakaaligratiini 2.0

kukkakaali01

Lohturuokaa parhaimmillaan, väittää Yotam Ottolenghi. Emme todellakaan ole eri mieltä!

Älä koskaan tarjoa vieraille ruokaa, jota et ole testannut etukäteen! No jaa, kyllä tuonkin periaatteen voi ohittaa, jos törmää tarpeeksi kiinnostavaan reseptiin.

Mustardy cauliflower cheese tuli vastaan Ottolenghin erittäin inspiroivassa Simple-keittokirjassa, ja olimme tuhatprosenttisen varmoja siitä, että tämä ei voi mennä pieleen: kukkakaaligratiini kohtaa kukkakaalicurryn, ja herkullinen lopputulos sinetöidään sinapilla, joka antaa sopivasti ryhtiä lempeälle kukkikselle.

Siis kokkaamaan. Tarjosimme tätä Minnalle ja Mikolle, jotka ehtivät meille syömään juuri ennen kuin lähtivät ajamaan takaisin kotiin Italian Abruzzoon. Mikko oli seuraavana päivänä ostanut perhepakkauksen sinappijauhetta matkalle mukaan, koska italialaisista ruokakaupoista ei koskaan voi tietää. Ilmeisesti onnistuimme!

Minnan ja Mikon taloprojektin etenemistä ja pienen italialaisen kylän elämää voitte muuten seurata Piccolo Salvo -blogista täältä. Luvassa on lähiaikoina ainakin kissoja, koiria, katon rakentamista ja vaari. Ja yllätyksiä. Koska yllätyksiä tulee aina.

Ja nyt tarvitaan:

  • 1–2 kukkakaalia (yhteensä noin 700 grammaa)
  • voita
  • 1 sipuli
  • 2 tl jauhettua jeeraa
  • 2 tl jauhettua currymaustesekoitusta
  • 2 tl sinappijauhetta
  • 1–2 punaista tai vihreää chiliä silputtuna
  • 1 tl sinapinsiemeniä (mustia tai keltaisia)
  • 2 dl kermaa tai smetanaa
  • 120 g cheddar-juustoa raastettuna
  • 2 viipaletta vaaleaa leipää muruina
  • kourallinen lehtipersiljaa silputtuna
  • suolaa

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Pilko kukkakaali kukinnoiksi. Upota palat kiehuvaan veteen ja keitä lähes kypsiksi, 5–10 minuuttia. Kaada vesi pois ja anna hieman jäähtyä.

Sulata voi paistinpannulla ja kuullota silputtu sipuli keskilämmöllä pehmeäksi ja kullankeltaiseksi. Lisää pannulle jeera, currysekoitus, sinappijauhe ja pilkotut chilit. Paista muutaman minuutti. Lisää sinapinsiemenet ja paista vielä minuutti. Kaada sitten pannulle kerma, sekoita ja lisää 100 grammaa raastettua cheddaria ja ripaus suolaa. Anna poreilla 2–3 minuuttia niin, että kastike hieman sakenee.

Kumoa nyt pannulle kukkakaalit, sekoita varovasti kastikkeeseen ja anna hautua hetki.

Sekoita kulhossa loput juustoraasteesta, leivänmurut ja persilja.

Siirrä kukkakaaliseos sopivaan uunivuokaan. Ripottele juustolla ja persiljalla maustetut leivänmurut sen pinnalle. Sitten vain vuoka uuniin paistumaan noin 30 minuutiksi. Pidä paistosta silmällä ja peitä foliolla, jos pinta alkaa tummua liikaa.

Anna gratiinin vetäytyä viitisen minuuttia ennen kuin nostat sen pöytään.

Ottolenghin mukaan ruoka sopii mainiosti paistetun kanan tai makkaroiden seuraksi. Me tarjosimme tämän vieraille uunissa paistetun harissalohen kanssa. Toisen kerran söimme ihan vain patongin ja limellä maustetun jugurtin kanssa. Ja seuraavana päivänä jämät iltapalaksi ihan sellaisenaan.

kukkakaali3

Siinä se on menossa uuniin.

kukkakaali2

Ei menesty ruokien kauneuskilpailussa, mutta maku on sitten sitäkin parempi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, laatikko, ruoka

Carbonara di verdure eli kasvisversio klassikosta

Kasviscarbonarassa pitää olla tarpeeksi kananmunia ja juustoa.

Olen sitä mieltä, että liha- ja kalaruuista ei tarvitse kehitellä kasvisversioita, koska kasvikset pärjäävät kyllä ihan itse. Olkoon tämä kasviscarbonara nyt poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Jonkin verran jouduimme etsimään sopivaa kasvisten yhdistelmää, ja niin ehkä joudut tekemään sinäkin. En suostuisi jättämään pois sipulia, mutta tärkeintä taitaa olla sekoittaa pastaan tarpeeksi kananmunia. Saku Tuominen neuvoo Aglio & olio -kirjassaan, että sopiva määrä on yksi kananmuna per syöjä. Eikä parmesaanin kanssa kannata kitsastella.

Ohje on kovin joustava ja kasvisten määrät suuntaa-antavia. Tällä ohjeella syntyy ateria 3–4:lle.

  • 300–400 g pastaa, mielellään spagettia
  • oliiviöljyä
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • puolikas punaista paprikaa
  • puolikas keskikokoista kesäkurpitsaa
  • 2 pientä porkkanaa
  • 2 varsisellerin vartta
  • 3–4 kananmunaa
  • noin 100 g parmesaania raastettuna
  • mustapippuria
  • suolaa

Silppua sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuullota niitä öljyssä miedolla lämmöllä niin pitkään, että ne muuttuvat läpikuultaviksi.

Pilko muut kasvikset pieniksi kuutioiksi ja lisää ne pannulle sipulien seuraksi. Jatka paistamista, kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Riko kananmunat kulhoon ja sekoita niihin parmesaaniraaste. Jätä hiukan juustoa ripoteltavaksi pasta-annoksen pinnalle.

Keitä pasta. Sekoita ensin kypsä, kuuma pasta ja kuumat kasvikset. Lisää kananmunaseos ja sekoita nopeasti. Mausta reippaasti mustapippurilla ja suolalla.

PS 1. Toimiva italialainen vinkki on tämä: Jos ruoka vaikuttaa liian kuivalta, sekoita siihen loraus pastan keitinvettä. Paranee!

PS 2: Pasta carbonara on yksi niistä monista klassikoista, joista jokaisella pitää olla varma mielipide. Tässä The Guardianin jutussa upotaan mukavasti Olennaisiin Asioihin.

Voit käyttää carbonaraan muutakin pastaa, mutta spagetti on se perinteisin.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, pasta

Vanha uskollinen: Baskilainen kalakeitto

Lämmittävä keitto sopii loistavasti viileään päivään.

Tämä(kin) ohje on alun perin poimittu jo vuonna 1996 ilmestyneestä Antti Vahteran Viikon kahdeksan päivää -keittokirjasta. Siitä on jäänyt meidän keittiön listalle muutama ikuisuusruoka, ja blogissa niistä on ainakin tämä superihana kasviskeitto.

Kalasoppa on elänyt ajan mukana, ja olemme keittäneet siitä monenlaisia versioita. Olen melko varma, että jos resepti kirjoitettaisiin nyt, sen mausteena ei käytettäisi ainakaan Tabascoa, ehkä ei cayennepippuriakaan. Mutta 20 vuotta sitten tuoretta chiliä ei muistaakseni noin vain ostettu lähikaupasta.

Paprikainen perussoppa on loistoruoka ihan sellaisenaan, ilman kalaa – tai kanaa ja äyriäisiä, joita siihen alkuperäisessä ohjeessa kehotetaan lisäämään. Kalankin voi lisätä keittoon ihan vaan tuoreena ja paloiteltuna, friteeraamatta. Toisaalta: kun yhden kerran syöt keiton pankojauhoissa pyöriteltyjen, friteerattujen ahvenfileiden kanssa, et ehkä halua enää koskaan syödä sitä helpompaa versiota.

Liemeen noin neljälle tarvitaan:

  • 3 isoa punaista paprikaa
  • 1 punainen chili
  • 4 salottisipulia tai 2 keltasipulia
  • 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
  • 8 valkosipulinkynttä
  • 8 dl kala- tai kasvislientä
  • 2 dl kuivaa valkoviiniä
  • oliiviöljyä
  • noin 1 dl lehtipersiljaa silputtuna
  • 2 rkl tuoretta timjamia
  • ripaus cayennepippuria
  • suolaa ja mustapippuria

Kuullota silputut sipulit ja valkosipulinkynnet kattilassa oliiviöljyssä.

Lisää pilkotut paprikat, chili ja tomaattimurska. Hauduta muutama minuutti.

Lisää valkoviini, kasvis- tai kalaliemi ja mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä puoli tuntia.

Soseuta sen jälkeen keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Muista, että keitto saa olla tulista: lisää cayennepippuria, jos makua ei ole tarpeeksi. Pidä keitto lämpimänä, kun paistat kalat. Siihen tarvitset:

  • 400 g ahvenfileitä tai kuhaa tai molempia yhteensä
  • 2 kananmunaa
  • vehnäjauhoja
  • korppu- tai pankojauhoja
  • kasvisöljyä

Leikkaa kalafileistä keskiruodot pois.

– Housufileiksi, sanoo Juha. (Jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, katso video vaikkapa täältä.)

Paloittele kuhafileet sopiviksi, ahvenfileet voi käyttää kokonaisina.

Pyörittele palat ensin suolalla ja pippurilla maustetuissa vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppu- tai pankojauhoissa.

Valitse pieni kattila, johon voit kaataa öljyä noin neljän sentin kerroksen. Kuumenna öljy 160-asteiseksi, ja friteeraa kalat öljyssä kullankeltaisiksi, muutama kerrallaan. Nosta kypsät palat talouspaperin päälle.

Tarjoile keitto ja kalat erikseen. Näin palojen pinta säilyy rapeana, ja jokainen voi napata lautaselleen kalaa juuri sen verran kuin haluaa – tai jättää kalan syömättä. Jos olet käyttänyt kasvislientä, keitto sopii vegaanillekin.

Ruokahävikkiä tästä keitosta ei synny. Kalat syödään salamana heti, ja jos paprikaista soppaa sattuu jäämään, se maistuu aivan mahtavalta seuraavana päivänä, kun tipautat lautaselle lusikallisen turkkilaista jugurttia ja paahdettuja auringonkukansiemeniä. Tai lusikoit sen parempiin suihin ihan sellaisenaan leivän kanssa.

Näistä syntyy maku: paprikaa, sipulia, valkosipulia ja viiniä.

Leivitä kalat ennen friteerausta vehnäjauhoissa, kananmunassa ja pankojauhoissa.

No voitko vastustaa? Ohutta, rapeaa, friteerattua kalaa, ole hyvä.

Baskilainen kalakeitto kaipaa seurakseen hiukan rapeaa leipää ja lasin viiniä. Kokeile vaihteeksi punaista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kala, keitot

Sitruunainen linssikeitto Libanonista: Adas bil hamod

Sitruuna raikastaa lämmittävän linssikeiton.

Sitruuna, rakkaani! Terveelliset linssit, terveellinen lehtikaali! Tämäkin ohje löytyi ensin The Guardianin sivulta Yotam Ottolenghin kirjaamana. Pieni kierros verkon ruokamaailmassa todisti, että keiton voi maustaa aika lailla mielensä mukaan, mutta mielellään itäisillä mausteilla: jeeraa, kanelia, maustepippuria, sumakkia…

Ottolenghin mielestä keittoon sopii käyttää sitä, mitä kaapissa on, joten mekin silppusimme sekaan pätkän kesäkurpitsaa ja varsiselleriä. Tärkein on kuitenkin sitruuna, joka herättää henkiin jopa hiukan lattean makuiset linssit. Koska sitruunoiden maussa saattaa olla isojakin eroja, aloita varovasti. Todennäköisesti yhden sitruunan mehu riittää kuoren kanssa maustamaan keiton. (No me rutistimme sekaan vielä ylimääräisen puolikkaan, ja hyvää oli.)

Näin syntyy linssikeitto 4–6 hengelle:

  • 200g vihreitä linssejä
  • kunnon loraus oliiviöljyä
  • 2 isoa sipulia silputtuna
  • 5 valkosipulin kynttä murskattuna
  • 1,5 rkl jeeraa
  • 1 tl kanelia
  • 1–2 sitruunaa
  • suolaa ja mustapippuria
  • 4 isoa perunaa
  • 200 g lehtikaalia tai pinaattia
  • 1,2 l kasvislientä
  • tuoretta korianteria
  • 2 kevätsipulia

Laita huuhdotut linssit kattilaan ja kaada niiden päälle reilusti kylmää vettä. Mausta suolalla ja kuumenna kiehuvaksi. Madalla lämpöä ja keitä linssit melkein kypsiksi. Siihen menee 15–20 minuuttia. Kaada linssit siivilään.

Ota paksupohjainen kattila hellalle ja lorauta sinne kunnolla oliiviöljyä. Kuumenna. Lisää sitten kattilaan silputut sipulit, valkosipuli, jeera, kaneli sekä suolaa ja pippuria. Leikkaa yhden sitruunan kuori kuorimaveitsellä pitkiksi suikaleiksi, ja lisää ne kattilaan. Paista seos keskilämmöllä pehmeäksi ja kullankeltaiseksi – 10–15 minuuttia.

Lisää kattilaan kuoritut ja lohkotut perunat, linssit ja paloiksi revitty lehtikaali, josta olet poistanut kovat lehtiruodit. Kaada sen jälkeen sekaan kasvisliemi, kuumenna ja jätä keitto porisemaan matalalle lämmölle noin vartiksi.

(Jos käytät pinaattia, lisää se vasta sitten, kun perunat ovat kypsyneet. Anna pinaatin pehmentyä kattilassa parisen minuuttia.)

Käännä lämpö pois ja lisää keittoon yhden sitruunan mehu. Onko sitruunaisuutta nyt sopivasti? Jos ei ole, lisää mehua. Entä onko suolaa tarpeeksi?

Koristele keitto korianterin lehdillä ja silputulla kevätsipulilla. Tarjoile vaalean (Lähi-idän) leivän kanssa.

Ripottele keiton pinnalle silputtua kevätsipulia.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, keitot

Lempeä kasviscurry Keralasta: Istoo

Kurkuma värjää kookoksisen liemen keväisen keltaiseksi. Kuten huomaat, meillä oli curryssa tällä kertaa papujen sijasta sokeriherneitä.

Luin istoo-reseptiä Meera Sodhan Fresh India -kirjasta ja ihmettelin, mikä siinä tuntuu niin tutulta. Ymmärsin sen vasta kokatessani currya ensimmäisen kerran: tämähän on intialainen kesäkeitto! Samat meillekin tutut arkiset vihannekset, mutta täysin eri liemi ja todellakin eri mausteet.

Ruoka sopii syödä riisin tai intialaisen leivän kanssa. Olin ostanut taannoin pakastettuja paratha-leipiä tamperelaisesta East Asia Martista, ja muistin ne nyt sopivalla hetkellä. Vähän epäilin niiden makua ja aitoutta, mutta yllätyimme todella positiivisesti, kun sulatimme taikinalätyt istoon kaveriksi. Leipiin paistui pannulla rapea pinta, ja ne maistuivat mahtavasti voilta, juuri niin kuin Keralassa.

Neljän hengen annokseen tarvitset noin kilon vihanneksia. Voit oikein hyvin korvata parsakaalin kukkakaalilla ja vihreät pavut sokeriherneillä.

  • 250 g perunoita
  • 250 g parsakaalia
  • 2 porkkanaa
  • 200 g vihreitä papuja
  • 4 rkl rypsiöljyä
  • 4 kokonaista neilikkaa
  • 1 kanelitanko
  • 12 kokonaista mustapippuria
  • 1 sipuli silputtuna
  • 3 cm:n pala tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 3 kynttä valkosipulia murskattuna
  • 1 tai useampia punaisia chilejä silputtuna
  • 1 tölkki ( 400 ml)  kookosmaitoa
  • noin 1 dl vettä
  • 1 tl jauhettua kurkumaa
  • suolaa
  • kourallinen tuoreita tai pakastettuja herneitä

Kuori perunat ja leikkaa ne neljään osaan. Jaa parsa- tai kukkakaali kukintoihin sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori porkkanat, halkaise ne ja leikkaa pitkittäin muutaman sentin mittaisiksi tangoiksi.

Kuumenna öljy laakeassa, kannellisessa pannussa tai kasarissa. Lisää neilikat, kanelitanko ja mustapippurit. Kun pippurit alkavat pullistua, lisää silputtu sipuli. Paista miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet. Nyt voit lisätä inkiväärin, valkosipulin ja chilin – paista taas muutama minuutti.

Kaada pannulle kookosmaito, vesitilkka, kurkuma ja ripaus suolaa. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää sitten kasviksia kypsymisjärjestyksessä. Ensin porkkanat – ja kypsennä muutama minuutti. Sitten perunat ja sama juttu. Viimeiseksi parsakaali ja pavut – ja vielä kiehautus.

Tarkista, että lientä on sopivasti ja kasvikset ovat kypsyneet. Jos curry vaikuttaa liian sakealta, lisää vettä tai kookosmaitoa.

Tarjoa kasviscurry intialaisten leipien tai riisin kanssa.

Voi olla, että Etelä-Intian Keralassa on kookospalmuja enemmän kuin missään muualla maailmassa. Talvella 2004 joogasin Kovalamilla ja asuin kookospähkinöiden korkeudella.

Taatusti tuoretta! Kun kookospähkinästä humautetaan vaarallisen näköisellä viidakkoveitsellä pala pois, siihen pystyy iskemään pillin, jolla voikin sitten tyytyväisenä juoda kookosveden pähkinästä. Muistan vielä Kovalamin lähikauppiaani nimenkin: ainakin meille länkkäreille hän oli Morgan.

Aurinko laskee Arabianmereen Malabarrannikolla. Edessä yllättäen kookospalmu!

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, ruoka

Pastaa, gorgonzolaa, salviaa ja saksanpähkinöitä

Salvia pärjää hyvin terävän gorgonzolan kaverina.

Taatusti epäterveellistä, mutta kukapa tätä joka päivä söisi. Toisaalta pienempikin annos riittää. Ja onhan se herkullista!

En ole mikään sinihomejuuston hc-fani, joten sen käyttö keittiössä on jäänyt aika vähäiseksi. Blogista löysin kaksi reseptiä, joihin sitä toistaiseksi on käytetty: mustikkainen salaatti ja päärynäinen piiras.

Pastareseptiin törmäsin The Guardianin sivuilla, mutta mikään uusi keksintö tämä yhdistelmä ei todellakaan ole. The Silver Spoonia en nyt tutkaillut, mutta selasin Saku Tuomisen Aglio & olio -kirjaa, ja löysin sieltäkin muutaman sinihomejuustoa ja salviaa -pastan. Kiitos Tuomisen kirjan, ymmärsimme lisätä kastikkeeseen ripauksen sokeria. Se pehmentää taitavasti joskus äkäisen gorgonzolan.

Hiukan määräilevä salvia on gorgonzolan kaverina ihan oikeassa paikassa. Kaipasin tosin kesäistä oman maan salviaa, koska kaupan kotimainen yrtti oli harmillisen mieto.

Ruoka muuten valmistuu todella nopeasti, ja se pitää ehdottomasti syödä heti, kun pasta ja kastike on sekoitettu.

  • 300–400 g tagliatellea tai jotain muuta pastaa
  • 50 g voita
  • 1–2 valkosipulinkynttä silputtuna
  • 8–10 salvianlehteä
  • noin 100 g gorgonzolaa pieninä kuutioina
  • 1 dl kermaa
  • noin 1 tl sokeria
  • mustapippuria
  • kourallinen saksanpähkinöitä paahdettuna ja rouhittuna

Laita vesi kiehumaan isoon kattilaan ja keitä pasta ohjeen mukaan. Kastike valmistuu pastan kiehuessa.

Paahda pähkinät nopeasti. Säästä osa koristeeksi.

Sulata voi pienessä kasarissa. Freesaa valkosipulisilppua ja salviaa miedolla lämmöllä parisen minuuttia.

Lisää kasariin kuutioitu juusto, kerma, mustapippuri ja sokeri. Kun juusto on sulanut, anna kastikkeen kuplia vielä minuutin verran.

Sekoita mukaan pähkinät.

Suolaa ei välttämättä tarvitse lisätä, koska juustossa on sitä jo riittävästi koko kastikkeen maustamiseen.

Kun pasta on kypsää, kaada vesi pois. Sekoita pasta ja kastike keskenään. Notkista voilla tai pastan keitinvedellä, jos pasta vaikuttaa liian tahmealta.

Ripottele pinnalle pähkinöitä ja salviaa. Syö.

Pähkinät ovat terveellisiä, joten eiköhän tämä pastakin ole.

Jätä kommentti

Kategoria(t): pasta

Lämpöä Thaimaasta: Tom yam -keitto

Jasmiiniriisi tekee annoksesta tukevan.

Thai Sisters’ Wok Tampereen Puutarhakadulla on nykyään yksi vakituisista lounaspaikoistamme. Buffet on sopivan nopea, ruuat aina herkullisia ja palvelu erittäin ystävällistä. Kirpeinä pakkaspäivinä melkeinpä parasta koko lounaassa on tuntunut olevan sielua ja ruumista lämmittävä keitto, jota voisi syödä monta kulhollista. Itse asiassa sellaista keittoa pitäisi Suomen talvessa olla tarjolla jokaisella työpaikalla ankean automaattikahvin sijasta!

En ole vielä päässyt utelemaan siskoilta heidän keittonsa ohjetta, mutta tämä thaimausteilla ryyditetty soppa syntyy vaivattomasti myös kotikeittiössä. Keitto valmistuu todella nopeasti!

Ohje on noin neljälle ruokailijalle.

  • 1,5 litraa kasvislientä
  • 1 rkl tom yam -tahnaa
  • 6–8 limetinlehteä
  • 1 punainen chili (tai enemmän, jos pidät tulisesta)
  • 1–2 sitruunaruohon vartta 3 cm:n pätkinä
  • ison peukalon kokoinen pala tuoretta inkivääriä
  • 1 limetin mehu
  • 4 rkl kalakastiketta
  • 1 rkl sokeria
  • rasia herkkusieniä (noin 250 g)
  • rasia kirsikkatomaatteja (noin 250 g)
  • 5 kevätsipulin vartta
  • nippu tuoretta korianteria

Silppua limetinlehdet ja chili, josta olet poistanut siemenet. Paloittele sitruunaruoho, viipaloi inkivääri.

Kuumenna kasvisliemi kattilassa ja sekoita siihen tom yam -tahna sekä limetinlehdet, chili, sitruunaruoho, inkivääri, limen mehu, kalakastike ja sokeri. Kiehauta ja anna porista 5–10 minuuttia.

Viipaloi herkkusienet ja lisää ne keittoon. Tässä vaiheessa voit lisätä kattilaan myös korianterin varret. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää seuraavaksi halkaistut kirsikkatomaatit ja silputtu kevätsipuli. Keitä taas muutama minuutti.

Maista – onko mausteita sopivasti?

Ripottele keiton pinnalle korianterin lehtiä ja tarjoile joko sellaisenaan tai keitetyn jasmiiniriisin kanssa.

Voit lisätä keittoon loppuvaiheessa myös katkarapuja, jos olet niiden ystävä.

Kipollinen höyryävää, tulista keittoa lämmittää pakkasen puremaa mieltä.

Thaimaan lämpöä Suomen talveen – kyllä kiitos.

2 kommenttia

Kategoria(t): kasvisruoka, keitot

Iranilaiset yrttilätyt eli valmiiksi jaettu kuku

 Nopeaa ja juuri niin jännittävää kuin kaapista löytyy. 

Reippaasti yleistäen kuku on iranilainen munakas, jonka täytteet ja mausteet vaihtelevat kokin mieltymysten ja tilaisuuden juhlavuuden mukaan. Olin melkein ylpeä itsestäni, kun ymmärsin Yotam Ottolenghin versioivan tätä perusruokaa Iranian herb fritters -ohjeessaan. En ole sittenkään lukenut kaiken maailman keittokirjoja turhaan!

Innostuin myös siitä, että ruokaan lisätään kuivattuja happomarjoja (barberries), joita raahasin kotiin viime kevään Amsterdamin-matkalta. Kehitys on onneksi taas kehittynyt, ja barberryjä saa jo ostettua etnokaupoista jopa täällä Tampereella.

Jos haluat tarjota samaa kuin Michelle Obama, tee yrttinen kuku kaikilla maailman mausteilla kardemummasta ruusun terälehtiin New York Timesin ohjeen mukaan. Jos taas haluat nopean ja helpon iltapalan tai lounaan, tee kuin Ottolenghi ehdottaa: paista nämä yrttiset munakaslätyt.

Maustamisen mahdollisuudet ovat loputtomat. Harmitti, että meillä ei ollut ruohosipulia, koska se olisi sopinut ruokaan loistavasti. Kanelikin tuli mieleen – lisätäänpä seuraavalla kerralla.

Leivänmurut tuovat rakennetta näihin paistikkaisiin, mutta ne voi aivan hyvin myös unohtaa, jos haluaa gluteenittoman version.

Tällä ohjeella syntyy noin 10 lättyä.

  • ruukku tilliä silputtuna
  • ruukku basilikaa silputtuna
  • ruukku korianteria silputtuna
  • 2 tl jeeraa
  • 50 g leivänmuruja eli kaksi siivua vaaleaa leipää jauhettuna
  • 3 rkl kuivattuja happomarjoja (tai silputtuja, kuivattuja karpaloita tai korintteja)
  • 25 g (kourallinen) paahdettuja ja murskattuja saksanpähkinöitä
  • 6 kananmunaa
  • (2 rkl sitruunanmehua)
  • suolaa ja mustapippuria
  • öljyä paistamiseen

Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa ne.

Sekoita kananmunat  ja kaikki muut raaka-aineet.

Jos tykkäät sitruunasta, lisää hiukan mehua seokseen. Sitruuna korostaa mukavasti happomarjojen kirpeyttä ja tuo muutenkin ruokaan sopivasti särmää.

Kuumenna öljy pannulla. Lisää kauhallinen taikinaa ja levitä se pyöreäksi lätyksi. Kumoa viereen toinen kauhallinen – meidän pannullemme mahtui kolme kauhallista yhtä aikaa.

Paista pikkukukuja parisen minuuttia per puoli eli kunnes ne ovat puolin ja toisin kullanruskeita.

Tarjoile maustamattoman jugurtin ja salaatin kanssa.

Limen mehulla notkistettu turkkilainen jugurtti toimii loistavasti yrttisten munakaslättyjen seuralaisena.

 

 

 

2 kommenttia

Kategoria(t): kasvisruoka

Valoa pimeyteen: veriappelsiinirisotto

Veriappelsiinirisotto lämmittää myös mieltä.

Veriappelsiinirisotto oli viime talven hittejä, mutta me emme silloin törmänneet tarpeeksi hyvään ohjeeseen sen valmistamiseksi. Parin pettymyksen jälkeen ruoka unohtui.

Kunnes sitten löytyi ohje, joka toi heti valoa pimeyteen, ja jossa sydäntalven pienet, mehevät veriappelsiinit pääsevät todella loistamaan. Tuore timjami on niin sanottu piste iin päällä.

Jotkut sekoittavat risottoon lopuksi vielä mascarponea tai ranskankermaa, mutta me totesimme, että se on tarpeetonta. Ruoka on kermaisen täyteläistä jo ilman sitä.

  • 4 veriappelsiinia
  • 1 l kasvislientä
  • 2 salottisipulia
  • 3 valkosipulinkynttä
  • oliiviöljyä
  • 300 g risottoriisiä
  • puoli ruukkua tuoretta timjamia
  • 2 dl parmesaaniraastetta
  • suolaa
  • mustapippuria
  • noin 2 rkl voita

Pese veriappelsiinit.

Raasta kuori yhdestä appelsiinista. Kuori tämä yksilö ja fileoi hedelmäliha talteen. Jos mietit, miten se tehdään, katso ohjeet vaikkapa täältä.

Puserra kolmen appelsiinin mehu.

Kuumenna kasvisliemi kattilassa.

Ota hellalle toinen kasari itse risottoa varten Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipuleita öljytilkassa kasarissa keskilämmöllä muutama minuutti.

Lisää riisi sipulisilpun sekaan kasariin ja kuumenna sekoitellen taas parisen minuuttia.

Kaada joukkoon puolet veriappelsiinien mehusta. Sekoittele, kunnes mehu on melkein kokonaan imeytynyt riisiin.

Lisää appelsiinin kuoriraaste ja timjamin oksista nypityt lehdet.

Lisää kasariin pari kauhallista kasvislientä. Sekoittele, kunnes neste on imeytynyt riisiin. Toista tämä niin monta kertaa, että riisi on juuri ja juuri kypsää – siihen kuluu aikaa noin 20 minuuttia. Kaada sitten loput appelsiinimehusta risottoon ja sekoita.

Jos riisi ei mielestäsi ole tarpeeksi kypsää, lisää vielä kasvislientä. Valmis risotto on löysän puuromaista, ja riisissä saa säilyä hento purutuntuma. Varo siis keittämästä ruokaa ylikypsäksi.

Sekoita viimeiseksi joukkoon parmesaaniraaste, voi ja appelsiinin lohkot. Mausta pippurilla ja suolalla. Siinä se!

Veriappelsiinien sesonki ajoittuu sydäntalveen.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kasvisruoka, risotto, ruoka