Aihearkisto: ruoka

26.1.2014 · 14.28

Pinaattikeitto kaikilla mausteilla

Pinaattikeiton uusi versio: mausteinen ja lämmittävä.

Pinaattikeiton uusi versio: mausteinen ja lämmittävä.

Sovitaan, että olen nyt ollut tarpeeksi pitkään hiljaa Jerusalem-keittokirjasta ja saan jo palata siihen. Tarjolla olisi soppa, joka päivittää pinaattikeiton kertaheitolla tälle vuosikymmenelle.

Ensin pitää kuitenkin koota marokkolainen ras el hanout -mausteseos. Se on helppoa, koska yhtä ainoaa oikeaa sekoitusta ei ole ja soveltaminen on sallittua. Joidenkin lähteiden mukaan seokseen käytetään jopa kymmeniä eri mausteita, mutta yleisimmin niitä näyttäisi olevan kymmenkunta.

Juha sekoitti mausteet tällä kertaa Vegestanin ohjeen mukaan. Sekaisin menivät maustepippuri, kardemumman siemenet, musta- ja valkopippuri, jeeran ja korianterin siemenet, sinapin ja fenkolin siemenet, kumina ja neilikat. Jokaista sorttia yksi teelusikallinen. Lisäksi tarvitset kaksi kanelitankoa.

Jauha mausteet hienoksi ja sekoita yhteen. Jos ei kaapissa ole kokonaisia, käytä jauhettuja. Pääasia, että mausteissa on maku jäljellä. Säilytä kannellisessa purkissa.

Ras el hanoutia voi ostaa myös valmiina etnisistä ruokakaupoista.

Sitten se keitto. Jerusalemin reseptissä käytetään vesikrassia ja pinaattia. Koska vesikrassia on vaikea löytää, käytin pinaattia ja lisänä hiukan lehtikaalia. Uskoisin, että soppa on ihan yhtä hyvää, vaikka siihen käyttäisi vain pinaattia. Tästä pitäisi riittää keittoa neljälle, mutta annokset eivät ole kovin isot.

  • 2 porkkanaa sentin paksuisina paloina
  • oliiviöljyä
  • 2–3 tl ras el hanout -mausteseosta
  • 1 tl kanelia
  • 240 g (noin 3 dl) keitettyjä kikherneitä
  • 1 sipuli siivuina
  • 3 tl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
  • 6 dl kasvislientä
  • 150 g tuoretta pinaattia
  • 2 tl sokeria
  • (1 tl ruusuvettä)
  • suolaa

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen.

Sekoita kulhossa porkkanoihin loraus öljyä, ras el hanout -mausteseos, kaneli ja kunnon ripaus suolaa. Levitä porkkanat leivinpaperille uunipellille ja työnnä uuniin 15 minuutiksi. Lisää sen jälkeen puolet kikherneistä porkkanoiden seuraksi, pyöräytä sekaisin ja paista vielä 10 minuuttia.

Sillä aikaa kuumenna kattilassa pari ruokalusikallista öljyä ja paista sipulia ja inkivääriä siinä keskilämmöllä kymmenisen minuuttia eli kunnes sipuli on pehmeää ja kullanruskeaa. Lisää kattilaan loput kikherneet, kasvisliemi, pinaatti, sokeri ja puoli teelusikallista suolaa. Sekoita hyvin, kuumenna ja anna kiehua muutama minuutti.

Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää ruusuvesi, jos sitä sattuu olemaan. Keitto maistuu oivalliselta ilman sitäkin.

Ota mausteiset, paahtuneet porkkanat ja kikherneet uunista.

Jaa keitto lautasille ja lusikoi kuuma porkkanasekoitus keiton päälle. Lämmittää mukavasti!

En ole kokeillut, mutta uskon, että soppa voisi syntyä myös pakastepinaatista. Kertokaa, jos testaatte.

Ras el hanout -seos maustaa uunissa paahtuvat porkkanat ja kikherneet.

Ras el hanout -seos maustaa uunissa paahtuvat porkkanat ja kikherneet.

Jätä kommentti

Kategoria(t): keitot, ruoka

Avainsanat: , , ,

16.1.2014 · 20.49

Rucolafrittata vai minttuinen hernemunakas?

Kananmunissa on eroa. Näitä munivat vapaat kanat, joille ei syötetä rehua.

Kananmunissa on eroa. Näitä munivat vapaat kanat, joille ei syötetä rehua.

Meillä on tätä nykyä suuri ilo nauttia erittäin luomujen kirjavien kanojen erittäin luomuista ja täydellisen makuisista munista. Kiitos Merjalle, joka myös tuo munat maalta kaupunkiin, työpaikan pöydälle asti. Olisikohan tämä sitä kuuluisaa hyvää palvelua?

Näin hyviä munia syö mielellään keitettyinä tai paistettuna aamiaiseksi. Tämä munakas taas on vallan mainio lounas-  tai iltaruoka. Maun siihen tuovat minttu ja herneet, joten tuo rucolan korostaminen nimessä on hiukan hassua. Rucolafrittatana tämän ruoan alkuperäisidea kuitenkin tuli tutuksi Anna ja Fanny Bergenströmin keittokirjasta – ja onneksi tuli.

Resepti on muuntunut jonkin verran: esimerkiksi tuoreen mintun korvaamme aina kuivatulla, koska tuoreessa on kovin harvoin mintun makua ollenkaan.

Tämän jakaa mukavasti neljälle syöjälle:

  • noin 100 g pinaattia
  • 1 sipuli
  • 5 kananmunaa
  • 2 rkl vettä
  • mustapippuria
  • runsas 1 rkl kuivattua minttua
  • voita tai oliiviöljyä
  • 200 g pakasteherneitä
  • kourallinen rucolaa
  • parmesaanilastuja

Huuhdo ja silppua pinaatti. Silppua myös sipuli.

Sekoita munat ja vesi kulhossa, mausta kuivatulla mintulla, suolalla ja pippurilla.

Lisää kuumennetulle paistinpannulle oliiviöljy tai voi ja kuullota sipulia pari minuuttia. Lisää sitten sulaneet herneet ja silputtu pinaatti. Paista reippaalla lämmöllä muutama minuutti.

Sekoita munat ja pannulla paistetut kasvikset kulhossa. Kaada seos sitten takaisin pannulle ja paista keskilämmöllä niin pitkään, että pinta on hyytynyt.

Pane pannun päälle iso lautanen tai kansi, käännä pannu ylösalaisin ja kumoa munakas sille. Tipauta pannulle voita tai öljyä. Valuta munakas varovasti lautaselta tai kannelta takaisin pannulle. Paista pari minuuttia.

Siirrä frittata tarjoiluastiaan ja ripottele sen päälle kourallinen rucolaa ja parmesaanilastuja. Tarjoile heti.

Parmesaani ja rucola maistuvat mainioilta mintun ja herneiden kanssa.

Parmesaani ja rucola maistuvat mainioilta mintun ja herneiden kanssa.

Parasta kuivattua minttua saa etnisistä ruokakaupoista, pinaattia onneksi tuoreena marketistakin ympäri vuoden ja herneet sitten pakastealtaasta.

Parasta kuivattua minttua saa etnisistä ruokakaupoista, pinaattia onneksi tuoreena marketistakin ympäri vuoden ja herneet sitten pakastealtaasta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , , , ,

12.1.2014 · 15.05

Klassikko: Melanzane alla parmigiana

Kaupasta löytyi tällä kertaa harvinaisen kauniita munakoisoja.

Kaupasta löytyi tällä kertaa harvinaisen kauniita munakoisoja.

Tämä italialainen klassikko on lähes lasagnen veroinen: se on sairaan herkullista ja sitä syö aina liikaa. Tällä kertaa onnistuimme löytämään erittäin hyviä munakoisoja ja tomaattikastikkeeseen silppusimme puolet tuoreita kirsikkatomaatteja, joten lopputulos oli tavallistakin parempi.

Kesällä munakoisoviipaleet kannattaa grillata ulkona, mutta näin talvella ne on paistettava pannulla, niukassa öljyssä. Kokeilimme joskus paistaa siivut uunissa, mutta sillä tavalla niistä tulee kuivakoita, joten emme suosittele.

Paistamiseen menee aikaa, mutta lopputulos palkitsee.

Paistamiseen menee aikaa, mutta lopputulos palkitsee.

Perinteistä munakoisovuokaa ei tietääkseni kuorruteta mozzarellalla, mutta se on mitä suositeltavinta. Idea on vohkittu jälleen kerran Jamie Oliverilta.

  • 3 hyvää munakoisoa
  • 1 sipuli silputtuna
  • 2 valkosipulinkynttä siivuina
  • 1 rkl kuivattua oreganoa
  • 2 tölkkiä säilöttyjä tomaatteja (kirsikkatomaatit ovat parhaita)
  • suolaa ja pippuria
  • 1 rkl viinietikkaa
  • kourallinen tuoretta basilikaa
  • 125 g vastaraastettua parmesaania
  • 2 dl leivänmuruja
  • 1–2 palloa mozzarellajuustoa

Laita ensin tomaattikastike kiehumaan. Kuumenna kattilassa pari lorausta oliiviöljyä ja kumoa joukkoon sipuli, valkosipuli ja oregano. Paista niitä kymmenisen minuuttia. Lisää tomaatit, sekoita ja anna hautua miedolla lämmöllä vartin verran.

Grillaa tai paista sillä aikaa ohuiksi viipaloidut munakoisot. Hellalla paistettaessa prosessia voi hiukan nopeuttaa käyttämällä kahden paistinpannun taktiikkaa.

Mausta hautunut tomaattikastike suolalla ja mustapippurilla, lorauta sekaan hiukan viinietikkaa ja lisää basilika.

Kuin lasagnea tekisi: ladotaan kaikki ainekset vuokaan.

Kuin lasagnea tekisi: ladotaan kaikki ainekset vuokaan.

Kokoa sitten ruoka vuokaan niin kuin lasagne: pohjalle tomaattikastiketta, sen päälle vähän parmesaania, sitten kerros munakoisoviipaleita. Ja sama uusiksi. Jatka pinoamista niin kauan, että kaikki ainekset ovat vuoassa. Jätä päällimmäiseksi kerrokseksi kastiketta ja parmesaania.

Kastikkeen päälle voit halutessasi ripotella oliiviöljyllä kostutetut, oreganolla maustetut leivänmurut ja riipiä yhden tai peräti kaksi palloa mozzarellaa. Pinnasta tulee näin vastustamaton – niin rapean juustoinen, että se tekee mieli syödä kokonaan pois ensimmäiseksi.

Paista vuokaa 190 asteen lämmössä noin 45 minuuttia tai kunnes pinta on kullanruskea.

Munakoisovuoan voi tarjota liha- tai kalaruuan lisäkkeenä, mutta yhtä hyvin se kyllä toimii pääruokana. Vuoka maistuu myös kylmänä – jos sitä nyt sattuu jäämään jäljelle.

Mozzarellaa pinnalle!

Mozzarellaa pinnalle!

Mehukasta!
Mehukasta!

1 kommentti

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , ,

11.1.2014 · 14.43

Köyhien pastaa

Ei ehkä juhlaruokaa, ei myöskään lasten suosikki, mutta jäljittelemätön ja lämmittävä arki-illan annos.

Ei ehkä juhlaruokaa, ei myöskään lasten suosikki, mutta jäljittelemätön ja lämmittävä arki-illan annos.

Onhan se tietenkin hölmöä, että länsimaiset, hyvinvoivat ruokaintoilijat haluavat välttämättä laittaa ruokaa, jota Italian köyhät maalaiset ennen vanhaan kokkasivat pakon edessä. Toisaalta, monet näistä cucina povera -ruuista ovat niin hyviä, että miksipä ei kokattaisi. Niin kuin nyt tämä sisilialaisperäinen pasta, johon keitetään täyteläinen ja hapanimeläinen kastike sardelleista, rusinoista ja pinjansiemenistä.

  • kunnon loraus oliiviöljyä
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1,5 dl eli kunnon kourallinen pinjansiemeniä
  • saman verran rusinoita
  • 6–8 sardellifileetä
  • 3–4 rkl tomaattipyrettä
  • lasillinen punaviiniä
  • 2 siivua vaaleaa leipää murennettuna
  • 400–500 g pastaa

Kuumenna öljy pannulla ja kuullota viipaloidut valkosipulinkynnet siinä. Kun valkosipuli alkaa saada väriä, lisää pannulle pinjansiemenet, rusinat ja sardellit. Paista pari minuuttia eli niin pitkään, että sardellit hajoavat ja ikään kuin sulavat pannulle.

Lisää tomaattipyre ja viini, sekoita hyvin. Hauduta kastiketta muutama minuutti.

Kuumenna toisessa pannussa tilkka öljyä ja paista siinä leivänmurut rapeiksi ja kullanruskeiksi. Kumoa ne talouspaperin päälle jäähtymään.

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä. Valuta se ja sekoita kastikkeen joukkoon. Tarkista maku: sardelleista tulee ruokaan yleensä tarpeeksi suolaa, joten sitä ei useinkaan tarvitse lisätä. Kauho pastaa lautaselle (kattilan pohjia myöten, sillä rusinat ja pinjansiemet valahtavat aina pohjimmaisiksi) ja ripottele pinnalle leivänmurut.

Lasi punaviiniä lämmittää tämän ruuan kanssa erityisesti.

Kastike valmistuu todella nopeasti. Laita pastavesi kiehumaan ensimmäiseksi ja aloita sen jälkeen kastikkeen valmistaminen. Kastike on valmista samaan aikaan kuin pasta on kypsää.

Suolan kangistamista sardelleista syntyy ryhdikäs soosi.

Suolan kangistamista sardelleista syntyy ryhdikäs soosi. Acciughe käännetään välillä resepteissä anjoviksiksi, mutta nämä eivät ole niitä janssoninkiusauskaloja.

4 kommenttia

Kategoria(t): pasta, ruoka

Avainsanat: , , , ,

15.12.2013 · 12.18

Täydellisen rapeat perunat uunissa

Rapeakuorisiksi paistuneet perunat valkosipulin, appelsiininkuoren ja rosmariinin kanssa.

Rapeakuorisiksi paistuneet perunat valkosipulin, appelsiininkuoren ja rosmariinin kanssa.

Jamie asuu meillä… No ei, mutta tämä resepti seuraa löyhästi herra Oliverin uunissa paistettujen perunoiden ohjetta. Tv-ohjelmassaan brittikokki paistoi uunipellillä samantapaisesti useita juureksia, mutta tämän ohjeen innoitus löytyy Jamie-lehden tuoreimmasta numerosta: vain perunoita, valkosipulia, voita tai oliiviöljyä, yrttejä ja muita mausteita, vähän tilanteen ja kokin mieltymysten mukaan.

Mietimme, voisiko keittämisestä ja paistamisesta jättää jonkun vaiheen väliin, mutta totesimme, että ei voi. Juuri näin perunoihin paistuu herkullisen rapea ja kullanruskea pinta ja sisus jää mehevän pehmeäksi. Valkosipulinkynsiäkään ei kannata kuoria, koska kuoren suojassa ne kypsyvät parhaiksi.

  • 1,5 kg perunoita kuorittuna
  • noin 50 g voita
  • valkosipuli
  • Maldon-suolaa
  • mustapippuria
  • tuoretta rosmariinia
  • appelsiinin- ja sitruunankuorta

Paloittele kuoritut perunat sopiviksi, isot potut esimerkiksi neljään osaan. Keitä perunoita suolalla maustetussa vedessä 6–7 minuuttia. Kaada vesi pois ja hölskytä perunoita reippaasti kannen alla, jotta niiden pinta rikkoutuu hiukan.

Kumoa perunat uunipellille ja paloittele joukkoon voita, suolaa ja mustapippuria. Paista 200-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia.

Ota perunat uunista ja litistä ne hellästi muusinuijalla, jotta saat niihin enemmän paistopintaa. Ripottele nyt mukaan kokonaiset valkosipulinkynnet, rosmariinia ja raastettua tai kuorimaveitsellä suikaloitua appelsiininkuorta. Pyöräytä ainekset sekaisin ja työnnä  takaisin uuniin: anna paistua vielä puolisen tuntia.

Rosmariinin voi korvata salvialla, ja voin sijasta perunat voi paistaa oliiviöljyssä. Maustaminen appelsiininkuorella antaa  tutuille juureksille tuoreen vireen, joten kannattaa testata. Jos pidät sitruksisuudesta, lisää myös sitruunankuorta.

Nyt kuorimme ruokaan perusluomuperunoita, mutta seuraavaksi kokeilemme puikulaperunoita. Saattaa tulla vieläkin parempaa.

Keitä ensin hetki, kumoa sitten uunipellille. Lisää voita omantunnon mukaan, mutta tarpeeksi.

Keitä ensin hetki, kumoa sitten uunipellille. Lisää voita omantunnon mukaan, mutta tarpeeksi.

11 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , ,

11.12.2013 · 20.01

Valkosipulinen lempirisotto

Pehmeän täyteläistä, ehkä maailman parasta risottoa.

Pehmeän täyteläistä, ehkä maailman parasta risottoa.

Jamie Oliverin Alastoman kokin paluu -kirja avautuu näköjään automaattisesti tästä kohdasta. Otsikko on pitkä: Risottoa, paahdettuja valkosipulinkynsiä, timjamia ja mascarponejuustoa manteleiden ja leivänmurujen kera. Meille se on tuttavallisesti Se risotto: ehkä maailman paras, ainakin jäljittelemätön, pehmeä ja täyteläinen, vaikka näyttääkin enemmän aamupuurolta kuin juhlaruoalta.

Kaksi kokonaista valkosipulia voi tuntua liiottelulta, mutta sipulit paahtuvat uunissa maultaan äärettömän pehmeiksi, joten älä vähennä niiden määrää. Keskity mieluummin riisin kypsyyden tarkkailuun.

Annos perusrisottoa:

  • 1 litra kasvislientä
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 3 salottisipulia kuorittuna ja hienonnettuna
  • 2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja hienonnettuna
  • yksi lehtisellerin varsi viipaleina
  • 400 g risottoriisiä
  • 1–2 lasillista kuivaa valkoviiniä
  • suolaa ja mustapippuria
  • 70 g voita
  • 100 g parmesaania

Spesiaaliainekset:

  • 2 kokonaista valkosipulia
  • 1 kourallinen tuoretta timjamia
  • 150 g manteleita karkeasti rouhittuna
  • 2 kourallista karkeita leivänmuruja
  • oliiviöljyä
  • mascarponejuustoa

Pane kokonaiset valkosipulit 225-asteiseen uuniin. Ne kypsyvät sisältä pehmeiksi noin puolessa tunnissa. Anna jäähtyä.  Jaa sitten valkosipulit kynsiksi ja purista pehmeä sisus niistä pieneen kulhoon odottamaan.

Kuumenna kasvisliemi ja toisessa kattilassa oliiviöljy. Lisää öljyyn sipulit ja sellerit, anna pehmentyä öljyssä nelisen minuuttia. Mittaa kattilaan riisi ja lisää lämpöä.

Kun riisi alkaa paistua, sekoita aineksia kattilassa koko ajan. Minuutin kuluttua jyvät ovat jo hiukan kuultavia. Lisää viini ja jatka sekoittamista.

Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää joukkoon paahtamasi valkosipulit ja timjami, sekoita. Ala lisätä sekaan kuumaa kasvislientä, kauhallinen kerrallaan. Ripauta joukkoon myös hyppysellinen suolaa. Laske lämpö hautumislämmöksi, jotta riisit eivät kypsy liian nopeasti.

Jatka liemen lisäämistä, kauhallinen toisensa jälkeen aina, kun edellinen on imeytynyt riisiin. Sekoita koko ajan, sellaiset 20 minuuttia.

Maista, onko riisi sopivan kypsää (tuntuuko hampaissa?), ja jatka liemen lisäämistä ja hauduttelua, jos se sitä vielä vaatii. Tämä on kriittisin vaihe: varo keittämästä ruokaa puuroksi, mutta älä myöskään tarjoile risottoa, joka rouskuu hampaissa.

Ota risotto liedeltä, lisää voi ja parmesaani. Sekoita varovasti. Pane kansi päälle ja anna muhia 2–3 minuuttia.

Tarkista suola ja lisää mustapippuria, jos haluat.

Kuumenna nyt paistinpannussa nopeasti tilkka oliiviöljyä. Paista rouhitut mantelit ja leivänmurut kullanruskeiksi ja rapeiksi. Mausta suolalla.

Kauho risottoa lautaselle ja lohkaise päälle ensin lusikallinen mascarponejuustoa. Ripottele sitten seuraksi manteleita ja leivänmuruja.

Tällä reseptillä pitäisi pystyä ruokkimaan ainakin neljä aikuista. Jamie väittää, että kuusi, mutta en usko, sillä risotto on aika hyvää.

2 kommenttia

Kategoria(t): risotto, ruoka

Avainsanat: , ,

29.11.2013 · 11.34

Raw sushi Saran keittiöstä

Sara on keittokirjan päähenkilö.

Sara on keittokirjan päähenkilö.

Olen pyöritellyt Sara La Fountainin Healthy kitchen -kirjaa käsissäni nyt useita viikkoja, enkä oikein tiedä, mitä mieltä siitä olisin. Ihan virkeä ja värikäs kirja, paljon kuvia tekijästä yksin, kavereitten ja äidin kanssa, sisältää myös kosmetiikkareseptejä ja etenee kivasti sesonkiajatuksella tammikuusta joulukuuhun.

Jokin kirjassa silti häiritsee.

Ehkä se, että ruokien nimet on tarkoituksellisesti suomen ja englannin sekakieltä. Ehkä se, että en hahmota kirjan kohderyhmää: teos tuntuu huitovan vähän joka suuntaan.

Eniten taidan kuitenkin ihmetellä pöljiä englanninkielisiä mietelauseita reseptien joukossa, laukojina outo seurakunta äiti Teresasta Bob Marleyyn. ”I like you more than strawberries and I really like strawberries.” ”One love, one heart, one destiny.” Oikeesti? Kuka yli 16-vuotias innostuu noloista aforismeista keittokirjassa? Vai onko tämä kokin lifestyle-kirja? Yritän miettiä, millaiselle ihmiselle kirjan voisi antaa lahjaksi, enkä millään keksi.

Ärsyttävää on myös tuotemerkkien ripottelu resepteihin. Siitä tulee, anteeksi vain, aina halpa vaikutelma. En paheksu sponsoreita, mutta yhteistyötä on tehty tyylikkäämminkin.

Mutta nyt lopetan urputuksen ja kääräisen tarjolle raakaa riisitöntä sushia, jonka nimi kaksikielisessä kirjassa siis on Raw sushi.

Lisäsin kukkakaalitäytteeseen mausteita hiukan enemmän kuin Sara. Ruoka syntyy todella nopeasti ja säästää kokin vaikeimmalta vaiheelta eli riisin keittämiseltä ja jäähdyttämiseltä.

Tällä kertaa täytteinä oli porkkanoita, sinimailasen ituja, avokadoa, paprikaa ja kurkkua.

Tällä kertaa täytteinä oli porkkanoita, sinimailasen ituja, avokadoa, paprikaa ja kurkkua.

Kukkakaali-misotahna

  •  1 dl cashewpähkinöitä
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1–2 tl wasabitahnaa
  • 3 tl misotahnaa
  • 300 g kukkakaalia
  • 3 tl soijakastiketta
  • 1 limen mehu
  • 2–3 rkl vettä
  • 1 tl hunajaa (tai vaahterasiirappia)

Rullaamiseen ja täytteeksi

  • norilevyjä
  • salaattia
  • esimerkiksi porkkanaa, kurkkua, avokadoa ja paprikaa tikkuina
  • ituja

Dippaamiseen

  • wasabia
  • soijaa
  • gari-inkivääriä

Laita kaikki kukkakaalitahnan ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita.

Levitä tahnaa ohuelti norilevyn päälle ja tahnan päälle salaattia, valitsemiasi vihanneksia ja ituja. Rullaa tiiviiksi pötköksi sushimaton avulla. Leikkaa terävällä veitsellä paloiksi.

Tarjoile soijan, wasabin ja inkiväärin kanssa.

Ohut kerros kukkakaalitahnaa norilevyn päälle riittää.

Ohut kerros kukkakaalitahnaa norilevyn päälle riittää.

Seuraavalla kerralla enemmän täytevihanneksia ja vähemmän kukkakaalitahnaa per rulla.

Seuraavalla kerralla enemmän täytevihanneksia ja vähemmän kukkakaalitahnaa per rulla.

Saran kirja on värikäs ja innostaa kokeilemaan.

Saran kirja on värikäs ja innostaa kokeilemaan.

2 kommenttia

Kategoria(t): ruoka

Avainsanat: , , , ,

26.11.2013 · 11.03

Sataykastike melkein kaiken kanssa

Sopivan eksoottinen maapähkinäkastike lievittää kaukokaipuuta.

Pehmeän eksoottinen maapähkinäkastike on herkullista ja lievittää myös kaukokaipuuta.

Kyllä sen tunnistaa, kun sen kohtaa: reseptin, jossa vihdoin on kaikki kohdallaan. Tämä yksinkertainen ja hyvä sataykastikkeen ohje löytyi Salaattisuosikit ja parhaat buffetit -kirjasta, jota olen aiemminkin kehunut kelpo opukseksi. Kastikkeen tekee nopeasti ja se onnistuu aina.

Soosi oli menestys viime kesän grillisessioissa, eikä ihme, sillä se sopii yhtä hyvin paistetun kalan, kanan kuin kasvisten kanssa. Yleisimmin indonesialaisperäistä maapähkinäkastiketta taidetaan maailmalla tarjoilla grillattujen kanavartaiden seurana.

Kaikkea mitä kaapista löytyy -kasivpyttäri jalostui sunnuntaiateriaksi, kun sen tarjosi pähkinäkastikkeen kanssa.

Kaikkea mitä kaapista löytyy -kasvispyttäri jalostuu sunnuntaiateriaksi, kun sen tarjoilee pähkinäkastikkeen kanssa.

Kastike vähän kaiken kanssa syntyy näin:

  • 1 rkl rypsiöljyä
  • 1 pieni sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
  • 5 hienonnettua limetinlehteä
  • 2 tl jeeraa
  • 1 tl muscovado- tai fariinisokeria
  • 1 dl maapähkinävoita
  • 2 dl kookosmaitoa
  • puolen sitruunan mehu
  • 1–2 dl vettä
  • 1 tl sambal oelekia tai tuoretta chiliä maun mukaan
  • suolaa

Kuumenna öljy kasarissa, lisää silputtu sipuli, valkosipuli, limetinlehdet ja jeera. Paista niitä muutama minuutti keskilämmöllä.

Lisää sitten kasariin muut aineet. Sekoita hyvin ja hauduta kastiketta kannen alla miedolla lämmöllä puolisen tuntia. Sekoita säännöllisesti.

Kastikkeen pitää olla melko sakeaa, joten sekoitan siihen aluksi vettä varovasti, vain desin verran. Jos soosi alkaa vaikuttaa liian sakealta, vettä on helppo lisätä.

Mausta kastike. Sokerin ja sitruunamehun kanssa voi joutua säätämään, koska sekä sitruunoiden mehukkuus että eri valmistajien pähkinävoiden makeus vaihtelee.

Kaikki kasvikset tuntuvat viihtyvän pähkinäkastikkeen seurassa. Sen voi tarjota jopa uuniperunoiden kanssa tai raakojen kasvisten dippinä. Jos tarjoat satayn kalan kanssa, valitse lohta tai jotain muuta voimakkaan makuista kalaa.

Tunnustan, että itse levitän kastikkeen rippeet – jos sitä siis jää – seuraavana päivänä leivän päälle: sehän on hyvin maustettua pähkinävoita eli vastustamatonta.

Limetinlehtien maku on jäljittelemätön. Lehtiä myyvät ainakin thairuokakaupat. Koko pussillista ei pysty käyttämään kerralla, mutta lehdet kestävät hyvin pakastamista.

Limetinlehtien maku on jäljittelemätön. Lehtiä myyvät ainakin thairuokakaupat. Koko pussillista ei pysty käyttämään kerralla, mutta lehdet kestävät hyvin pakastamista.

Näistä aineksista ovi syntyä vain jotain hyvää: maapähkinävoita, chiliä, kookosmaitoa ja limetinlehtiä.
Maapähkinävoita, chiliä, kookosmaitoa ja limetinlehtiä. Lopputulos voi olla vain hyvä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): maustekastikkeet, ruoka

Avainsanat: , , , ,

22.11.2013 · 12.45

Uusi suosikki: Jamien punajuuricarpaccio

Keltajuuri on piristävä näky punajuurten seassa, mutta salaatin voi toki tehdä pelkistä punajuuristakin.

Keltajuuri on piristävä näky punajuurten seassa. Salaatin voi toki tehdä pelkistä punajuuristakin.

Jamie Magazinen ensimmäinen joulunumero ilmestyi pari viikkoa sitten, ja siitä poimittu ohje piti jakaa jo silloin tuoreeltaan. Tein ja söimme näitä kepeän raikkaita punajuuria nimittäin kaksikin satsia. Lisääkin olisi mennyt, mutta mutta…

Satuin kuitenkin murtamaan nenäni, ja sitä olen nyt parannellut, ollut käskystä ja ihan vapaaehtoisesti hyvin, hyvin hiljaa. En muuten suosittele kokemusta kenellekään!

Jamie Oliverin lehti on ollut ehdoton suosikkini perustamisestaan asti. Tykkään tosi paljon sen rouhean värikkäästä ulkoasusta ja mutkattoman innostavasta otteesta. Ja todellakin, tämä marraskuun numero on ensimmäinen kahdesta jouluruokiin keskittyvästä lehdestä. Nyt lehti tarjoilee tuoreita ideoita ja hauskoja vaihtoehtoja juhlapöytään, joulukuun numerossa luvataan antaa ohjeet joulun pakollisiin kuvioihin.

Jamie Magazine on kestosuoikki, mutta päätin antaa kotimaisellekin lehdelle mahdollisuuden.

Jamie Magazine on kestosuosikki, mutta päätin antaa kotimaisellekin lehdelle mahdollisuuden.

Sain käsiini tällä viikolla myös uuden Glorian ruoka&viini -lehden, joulu- ja juhlakauden numeron. Takakannesta luin, että seuraava numero ilmestyy vasta tammikuussa.

Miksi ihmeessä? Odotankin nyt, että Sanomilta ilmestyy jonkinlainen eri lehtien yhteinen jouluruokaspesiaali. Muuten en ymmärrä, miksi ruokalehti jättäisi väliin vuoden suurimman ruokajuhlakuukauden numeron.

Mutta ne punajuuret: helppoa ja eleganttia, kuten lehdessä määritellään. Tilli ja sitruuna sopivat täydellisesti yhteen lempeän punajuuren kanssa. Mauissa on samaan aikaan jotain vanhaa ja jotain uutta. Ota:

  • 8 keskikokoista punajuurta tai puna- ja keltajuuria
  • 2 sitruunaa
  • nippu tilliä hienoksi silputtuna
  • punasipuli
  • 2 tl sokeria
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl kapriksia
  • noin 1 tl suolaa

Laita punajuuret kattilaan, peitä vedellä ja väännä levy päälle. Keitä 30–40 minuuttia.

Kokeilin itse kahta versiota: umpikypsillä ja al dentemmillä juureksilla. Suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa, varsinkin, jos voit siivuttaa juurekset ohuiksi mandoliinilla.

Älä keitä punajuuria aivan umpikypsiksi!

Älä keitä punajuuria aivan umpikypsiksi!

Raasta yhden sitruunan kuori ja purista mehu molemmista. Sekoita mehu ja kuoriraaste kulhossa tillin, sipulisilpun, sokerin, öljyn, kapristen ja suolan kanssa.

Kuori punajuuret ja siivuta ne ohuiksi terävällä veitsellä tai mandoliinilla. Asettele viipaleet tarjoiluvadille tai jokaisen syöjän lautaselle ja lusikoi päälle kastiketta. Anna vielä tekeytyä jääkaapissa ainakin kaksi tuntia ennen tarjoilua.

Punajuuret sopivat alkupalaksi, pääruoan lisukkeeksi tai peräti rosollin sijaiseksi joulupöytään. Niitä voisi myös tarjoilla illanistujaisissa punajuuren peruskaverin vuohenjuuston kanssa.

(Punajuuri on muuten päässyt myös Glorian ruoka&viiniin. Kotimainen punajuuricarpaccio maustetaan piparjuurella ja tarjoillaan nimenomaan vuohenjuuston ja hasselpähkinöiden kanssa.)

Jääkapista löytyi muutama raitajuuri, ja nekin pääsivät mukaan.

Jääkapista löytyi myös muutama raitajuuri – sekaan vaan!

4 kommenttia

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Avainsanat: , ,

11.11.2013 · 20.42

Riisiä Haiyanin uhreille

IMG_0013

Nyt en kehtaa julkaista ainuttakaan reseptiä tai ruokavinkkiä ennen kuin olen pyytänyt auttamaan taifuuni Haiyanin uhreiksi joutuneita ihmisiä Filippiineillä. Tuhon laajuutta on vaikea ymmärtää, mutta sen ymmärtää jokainen, että meillä on varaa auttaa heitä, joilta myrsky vei kaiken.

Lainaan Unicefin sivuja: ”Yli neljä miljoonaa lasta kärsii taifuunin aiheuttamien tuhojen vuoksi. He tarvitsevat nopeasti puhdasta vettä, ruokaa ja lääkkeitä pysyäkseen hengissä.”

Anna siis kymppi tai 15 euroa. Jälleenrakennus vie vuosia, mutta jostain on aloitettava. Aloita tästä, helpompaa lahjoittaminen ei voi olla:

SPR: Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 ja lahjoitat 15 euroa.

Unicef: Lähetä tekstiviesti UNICEF numeroon 16499, hinta 10 euroa.

Plan Suomi: Lähetä tekstiviesti PLAN numeroon 16499, hinta 10 euroa.

Myös ainakin Kirkon ulkomaanavun ja World Visionin kautta voit lahjoittaa.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka