Aihearkisto: ruoka

Teriyakilohi forever

Ripottele teriyakilohen päälle paahdettuja seesaminsiemeniä. Sopii erityisen hyvin!

Ripottele teriyakilohen päälle paahdettuja seesaminsiemeniä. Sopii erityisen hyvin!

Japanilainen ravintola Maruseki aloitti joskus kauan sitten Tampereen Hallituskadulla. Kävimme kodikkaassa paikassa usein lounaalla työkavereiden kanssa, ja koska sushejakaan ei jaksa joka päivä, valitsin välillä herkullista teriyakilohta. Ravintolan ihanan iloinen omistaja Marjo neuvoi uteliaalle, miten ruoka tehdään – helposti.

Marjo antoi myös teriyakikastikkeen reseptin, mutta sitä en laiskuuttani ole juuri tehnyt. Sen sijaan lohi on elänyt omaa elämäänsä meidän keittiössä jo vuosikausia, ja maailman yksinkertaisin ohje on auliisti jaettu kaikille, jotka ovat lohta meillä syötyään sen halunneet.

Oikeastaan on vaikea edes puhua reseptistä: tarvitset vain kalaa, kunnollista teriyakikastiketta kaupan hyllyltä ja uunin, siinä se. Juha on vuosien varrella lisäillyt soosiin kaikenlaisia mausteita, mutta se ei ole välttämätöntä. Yksinkertaisimmillaankin kala toimii, mutta se saa hiukan itäistä lisäpotkua inkivääristä ja chilistä.

Osta siis pala kalaa, noin 150 grammaa per syöjä.

Ota sitten uunivuoka ja kaada sen pohjalle noin desi teriyakikastiketta. Laita kala kastikkeen päälle nahkapuoli ylöspäin. Työnnä vuoka 200-asteiseen uuniin ja paista noin 20 minuuttia. Valmista tuli!

Vuoan pohjalle kastikkeen sekaan voi pilkkoa mieleisiään itämaisia mausteita. Meillä sinne silputaan yleensä tuoretta chiliä, inkivääriä, valkosipulia  ja sitruunaruohoa. Kala imaisee maut itseensä yllättävän hyvin.

Kalan voi paistaa kokonaisena tai sen voi leikata valmiiksi annospaloiksi ennen paistamista.

Kaada vuoan pohjalle teriyakikastiketta ja silppua joukkoon mausteita, jos haluat.

Kaada vuoan pohjalle teriyakikastiketta ja silppua joukkoon mausteita, jos haluat. Tässä on chiliä, inkivääriä, sitruunaruohoa ja valkosipulia.

Kalan voi paistaa kokonaisena tai sopiviksi annospaloiksi leikattuna.

Kalan voi paistaa kokonaisena tai sopiviksi annospaloiksi leikattuna.

Riisin ystävä syö lohen riisin kanssa, meillä sen seurana on usein jonkin sortin salaatti.

Maruseki muutti jo vuosia sitten Hallituskadulta Hämeenkadulle huomattavasti isompiin tiloihin. Omistajakin vaihtui: nyt ravintolaa pyörittää Marjon poika Leona.

Ravintola on vuosia ollut yksi Tampereen suosituimmista, ja sen sushit ovatkin kaupungin parhaat. Shake no teriyaki, lohta ja teriyakikastiketta näyttää myös edelleen olevan ravintolan lounaslistalla.

1 kommentti

Kategoria(t): kala, ruoka

Toscanalainen papukeitto

Vihanneskeitto lämmittää.

Sakea vihanneskeitto lämmittää.

Helpossa papukeitossa on todella arkiset ainekset, mutta maidon kanssa keitetyt ja muussatut perunat tekevät siitä täyteläisen ja sakean.

Resepti on kutakuinkin sama kuin Pipsa Hurmerinnan keittokirjassa, olen vain vähentänyt hiukan nesteen määrää.

  • 2–3 isoa perunaa
  • 1 dl maitoa
  • 12 dl kasvislientä
  • oliiviöljyä
  • iso sipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 tölkki tai noin 400 g valkoisia papuja
  • 2 porkkanaa
  • lehtipersiljaa
  • suolaa
  • valkopipppuria

Kuori ja kuutioi perunat. Laita kattilaan perunat, maito ja 4 dl kasvislientä. Keitä noin vartti eli niin pitkään, että perunat kypsyvät. Muussaa perunat nuijalla tai haarukalla.

Laita öljy ja silputtu sipuli toiseen kattilaan ja paistele sipulia miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää viipaloitu valkosipuli ja paista vielä hetki.

Lisää sipulien joukkoon kuoritut porkkanat ja loput kasvisliemestä. Anna kiehua niin pitkään, että porkkanat ovat pehmeitä. Sekoita joukkoon valkoiset pavut.

Yhdistä lopulta keittoon perunamuusi ja persilja. Lisää suolaa ja valkopippuria maun mukaan ja anna hautua vielä viitisen minuuttia.

Soppaa kannattaa keittää kerralla vähän isompikin kattilallinen, sillä se sopii hyvin myös pakastettavaksi.

 

1 kommentti

Kategoria(t): keitot, ruoka

Tapaspöytään: Latva-artisokkaa ja pinjansiemeniä

Valmistuu nopeasti – ja katoaa lautaselta yhtä nopeasti.

Valmistuu nopeasti – ja katoaa lautaselta yhtä nopeasti.

Ennen kuin tämä resepti löytyi, en oikein ymmärtänyt, mihin säilykeartisokkaa voisi tai edes pitäisi käyttää. Ohje on pöllitty Jamie Oliverin Jamie does… -kirjasta, ja se on todella yksinkertainen, mutta hyvä – hiukan enemmän kuin ainestensa summa, niin kuin parhaat ruoat aina.

  • oliiviöljyä
  • sitruuna
  • 2–3 tuoretta timjaminoksaa
  • 50 g pinjansiemeniä
  • 1 prk suolaliemeen tai öljyyn säilöttyä latva-artisokkaa
  • hunajaa
  • suolaa & mustapippuria

Leikkaa kuorimaveitsellä sitruunan kuoresta mahdollisimman ohuita suikaleita. Käytä ainakin puolen sitruunan kuori. 

Lämmitä öljy pannulla ja paista kuoren suikaleita siinä muutama minuutti, kunnes ne ovat rapeita. Lisää pannulle timjaminoksat, sitten pinjansiemenet. Jatka paistamista koko ajan sekoitellen niin pitkään, että siemenet saavat hiukan väriä.

Valuta artisokista liemi pois ja halkaise ainakin isoimmat. Lisää ne pannulle lämpenemään. 

Sekoita joukkoon ruokalusikallinen hunajaa ja mausta suolalla ja pippurilla. Paista vielä muutama minuutti niin, että kaikki ainekset muuttuvat hunajasta hiukan tahmeiksi. Varo kuitenkin, että pinjansiemenet eivät kärähdä.

 

10 kommenttia

Kategoria(t): ruoka, salaatit, tapas

Kalaa, harissaa, korintteja & ruusuvettä

Arkisen näköinen ruoka maistuu vallan muulta kuin arkiselta.

Arkisen näköinen ruoka maistuu vallan muulta kuin arkiselta.

Uusia makuja – eli Jerusalem-hulluus jatkuu. Kun on aikansa kokkaillut välimerellisiä ruokia, yrittänyt jäljitellä Intian ja Thaimaan makuja, välillä jopa japanilaisia, Lähi-idän makumaailma on pyörryttävän ihana, tuore tuttavuus. Melko trendikäskin se taitaa olla juuri nyt.

Ostimme kalaksi tällä kertaa kuhaa. Juhan mielestä hauki saattaisi sopia mausteiseen ruokaan hyvin – ja olisi huomattavasti edullisempaa kuin hintava kuha.

Mietimme myös, onko kalan jauhottaminen ennen paistamista välttämätöntä. Ehkä hyppäämme sen vaiheen yli seuraavalla kerralla. Syötäviä, kuivattuja ruusun terälehtiä emme edes etsineet, joten ne jäivät ripottelematta valmiin ruoan päälle.

  • 3 rkl harissaa
  • 1 tl jauhettua jeeraa
  • 450 g vaaleaa kalaa
  • vehnäjauhoja
  • oliiviöljyä
  • 2 sipulia
  • 1 dl punaviinietikkaa
  • 1 tl kanelia
  • noin 2 dl vettä
  • 1,5 rkl hunajaa
  • 1 rkl ruusuvettä
  • kourallinen korintteja
  • suolaa ja mustapippuria

Marinoi kala. Sekoita kipossa puolet harissasta, jeera ja puoli teelusikallista suolaa. Hiero tahna kalan pintaan ja anna marinoitua jääkaapissa kaksi tuntia.

Pyöräytä kalat vehnäjauhoissa, varistele ylimääräiset jauhot pois. Paista kalat oliiviöljyssä paistinpannulla, pari minuuttia per puoli.

Paista ensin marinoidut kalat.

Paista ensin marinoidut kalat.

Nosta kalat toiseen astiaan, mutta jätä öljy pannulle ja lisää siihen silputut sipulit. Paista ne sekoitellen kullanruskeiksi.

Lisää loput harissasta, viinietikka, kaneli, hiukan suolaa ja reippaasti mustapippuria. Kaada sekaan vesi, vähennä lämpöä ja anna kastikkeen hautua sakeaksi. Se vie 10–15 minuuttia.

Sekoita viimeiseksi joukkoon hunaja, ruusuvesi ja korintit. Anna kiehua miedolla lämmöllä vielä pari minuuttia.

Tarkista maut ja laita paistetut kalat takaisin pannulle. Kauho kastiketta kalojen päälle ja jätä ne lämpenemään poreilevaan kastikkeeseen muutamaksi minuutiksi. Jos kastike vaikuttaa liian paksulta, lisää tilkka vettä.

Tarjoile lämpimänä couscousin tai kvinoan kanssa. Keskustella voi vaikka siitä, maistuuko ruusuvesi kielellä vai tuoksuuko se vain nenässä.

Ruusuvettä löydät etnisistä ruokakaupoista.

Ruusuvettä löydät etnisistä ruokakaupoista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kala, ruoka

Vihdoinkin: itse tehtyä harissaa

Siitä tuli juuri sopivan tulista ja raikasta.

Siitä tuli juuri sopivan tulista ja raikasta.

Olen pitkään etsinyt uskottavaa harissareseptiä, mutta vasta nyt se löytyi  – tietenkin Ottolenghin ja Tamimin Jerusalem-keittokirjasta. Tosin lisäsin mausteisiin kanelin, koska jostain syystä se mielestäni kuuluu harissaan. Muutenkin käytin mausteita reilummin kuin kirja neuvoo.

Chilin määrä on syytä säätää omaa makua vastaavaksi. Minä käytin lopulta kaksi melko mietoa kaupan chiliä ja kaksi itse kasvatettua melko tulista. Lopputulos oli juuri sopiva.

Meillä harissalla maustetaan useimmiten kalaa. Tällä marinoitiin ensimmäisenä samaisesta Jerusalemista napattu harissalla ja ruusuvedellä maustettu paistettu kala.

  • 1 punainen paprika
  • 1 rkl korianterin siemeniä
  • 1 rkl jeeran siemeniä
  • 1 rkl kanelia
  • oliiviöljyä
  • 1 pieni punasipuli pilkottuna
  • 4 valkosipulinkynttä pilkottuina
  • 3–4 punaista chiliä, joista siemenet on poistettu
  • 2 rkl tomaattipyreetä
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • 1 tl suolaa

Halkaise paprika ja laita puolikkaat uunivuokaan kuori ylöspäin. Paahda 220-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai niin pitkään, että kuori mustuu ja paprika pehmenee. Ota uunista, laita vuoan päälle folio ja anna jäähtyä. Poista jäähtyneestä paprikasta kuoret.

Paprika olisi voinut mustua vielä hiukan enemmän. Kuori lähti tästäkin jo helposti.

Paprika olisi voinut mustua vielä hiukan enemmän. Kuori lähti tästäkin jo helposti.

Paahda korianterin ja jeeran siemenet kevyesti kuivalla paistinpannulla. Jauha ne hienoksi morttelissa.

Lorauta paistinpannuun öljyä ja paista sipulia, valkosipulia ja pilkottuja chilejä keskilämmöllä kymmenisen minuuttia, kunnes ne ovat tummanruskeita ja melkein karamellisoituneita.

Laita lopulta kaikki ainekset tehosekoittimeen ja anna pyöriä niin pitkään, että tahna on tasaista.

Tämän tummemmiksi en uskaltanut sipuleita ja chilejä paistaa.

Tämän tummemmiksi en uskaltanut sipuleita ja chilejä paistaa.

Sitruuna raikastaa maustetahnan mukavasti.

Sitruuna raikastaa maustetahnan mukavasti.

Lusikoi valmis harissa puhtaaseen lasipurkkiin ja sulje kansi. Kastikkeen luvataan yleensä säilyvän jääkaapissa käyttökelpoisena ainakin kaksi viikkoa.

2 kommenttia

Kategoria(t): maustekastikkeet, ruoka

Lasagnea ilman uunia

Lämmittävästä asagneannoksesta tulee vahingossa myös kaunis.

Lämmittävästä lasagneannoksesta tulee väistämättä myös kaunis.

Yleensä yksi oivallus riittää. Tässä on sellainen: koska lasagnelevyt ovat pastaa, ne voi keittää siinä missä muutkin pastat ja tarjota yhden kastikkeen kanssa. Ruoka valmistuu nopeasti ja on lisäksi ilo silmälle.

Kastikkeeksi kelpaa oikeastaan mikä tahansa pastan kanssa sopiva. Tomaattikastikkeenkin virittää helposti omakseen maustamalla toisin tai lisäämällä sekaan makunsa mukaisesti lihaa, kalaa tai kasviksia.

Parhaiten toimii kuitenkin soosi, jossa on sattumia. Tomaatit ja oliivit tekevät lasagnemaastosta mukavan kumpuilevan ja estävät keitettyjä pastalevyjä tarttumasta toisiinsa kiinni.

Neljälle syöjälle tarvitset:

  • oliiviöljyä
  • 2 isoa sipulia tai useampia pieniä salottisipuleita
  • 2 valkosipulinkynttä siivuina
  • 2 kourallista mustia oliiveja
  • kourallinen kapriksia
  • 2 tölkkiä kokonaisia tomaatteja
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
  • 1 tl sokeria
  • tuoretta basilikaa
  • 1 tl punaviinietikkaa
  • suolaa ja mustapippuria
  • 12 levyä lasagnea
  • parmesaania

Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota silputtua sipulia ja valkosipulin siivuja pari minuuttia. Lisää oliivit, kaprikset, paloitellut tomaatit ja sokeri. Hauduta puolisen tuntia. Sekoita lopuksi joukkoon basilika ja hitunen etikkaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Keitä lasagnelevyt suolalla maustetussa vedessä al denteksi. Kypsyminen kestää runsaat viitisen minuuttia. Kokin on syytä vahtia kiehuvia levyjä ja pöyhiä niitä sen verran, että ne eivät tartu toisiinsa.

Valuta pasta siivilässä. Rakenna annokset suoraan lautasille: pohjalle kastiketta, sitten lasagnelevy, sitten kastiketta ja niin edelleen. Yhdelle lautaselle voi kasata 3–4 leyvä, ja ne saavat mielellään laskostua kastikkeen mukaan – annoksesta tulee väkisinkin aika kaunis. Ripottele päälle vielä muutama basilikanlehti ja parmesaanilastu. Syö heti.

Lautasen äärellä voi sitten taas miettiä sitä outoa tosiasiaa, että muoto vaikuttaa makuun. Spagetti tomaattikastikkeella on aivan eri juttu kuin tämä. Onneksi.

2 kommenttia

Kategoria(t): pasta, ruoka

Avokadosalaatti & sinappikastike

Jostain syystä avokadosalaatti tehdän aina tähän vanhaan Juha kummitädiltä perittyyn kulhoon.

Jostain syystä avokadosalaatti tehdään aina ja joka kerta tähän samaan Juhan kummitädiltä periytyneeseen Arabian kulhoon. Arjen turvaa sekin.

Nukuin viime yön huonosti, söin lounaaksi korvapuustin ja työpäivän jälkeen hain auton huollosta, katsastuksesta ja renkaidenvaihdosta. Maksoin niin paljon, että ajattelin työntää auton elokuvallisesti alas jyrkänteeltä, mutta jyrkänteet ovat näillä seuduilla vähissä. Auto seisoo edelleen pihassa, ja ajan sillä varmaan taas huomenna.

Sitten on tämä nälkä. Voisin syödä kattilallisen perunamuusia, mutta sen valmistaminen kestää liian kauan. On siis aika kasata Jamie Oliverilta omittu ja omaksi tuunattu avokadosalaatti. Tämä tehdään yleensä silloin, kun ei muuta keksitä, mutta ei vielä ole pizzapäiväkään – eli aika usein.

Kun salaatin on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, ainesten pilkkomisen voi aloittaa mistä tahansa. Vaikka chilistä ja kevätsipulista.

Kun salaatin on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, ainesten pilkkomisen voi aloittaa mistä tahansa. Vaikka chilistä ja kevätsipulista.

Pilko kulhoon:

  • 2 avokadoa
  • 1 tai useampia punaisia chilejä
  • 2 kevätsipulia tai noin 10 senttiä purjoa
  • kourallinen paahdettuja kuorellisia manteleita
  • kourallinen pilkottuja kirsikkatomaatteja
  • kourallinen tuoretta korianteria
Soosi on erittäin olennainen tekijä tässä salaatissa: paksu ja sinappinen pehmoisen avokaon vastaparina.

Soosi on erittäin tärkeä tekijä salaatissa: paksu ja sinappinen pehmeän avokadon vastaparina.

Sinappikastikkeeseen:

  • 6 rkl oliiviöljyä
  • 1 kukkurallinen ruokalusikallinen dijoninsinappia
  • 1 kukkurallinen ruokalusikallinen karkeaa ranskalaista kokojyväsinappia
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • merisuolaa
  • mustapippuria

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset hyvin. Sekoita sitten soosi pilkottuihin salaattiaineksiin ja syö pois. Helpottaa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka, salaatit

Kukkakaalia Jerusalemista

Jerusalem on tarkoitettu kovaan käyttöön keittiössä: kannet on muovitettu.

Jerusalem on tarkoitettu kovaan käyttöön keittiössä: kannet on muovitettu.

Se on täydellinen keittokirja. Siitä haluaisi välittömästi kokeilla jokaikistä reseptiä, mutta jää kuitenkin vielä lukemaan seuraavankin tarinan: hummus-sodista, gruusialaisista, kosher-säännöistä, manteleista.

Jerusalem-keittokirja on ollut valtava ilmiö Atlantin tuolla puolen, enkä yhtään ihmettele. Sen suosiota on analysoitu osuvasti New York Timesissa, joten minä en siihen enää ryhdy. Olen vain samaa mieltä, ja koukussa. Kirja on hirveän sympaattinen, ja reseptien lisäksi lukija tulee puolivahingossa nauttineeksi mahtavan annoksen Lähi-idän ruokakulttuuria ja historiaa.

Lukemisen lomassa sain vähän kokattuakin. Ruokapöydässä toistelimme hölmistyneinä vain yhtä asiaa: ”Onpa hyvää! Miten tää voi olla näin hyvää?” Kokeilkaa vaikka!

Kukkakaalia ja mausteita. Turha kai sanoa, että mitään ei jäänyt jäljelle.

Kukkakaalia ja mausteita. Turha kai sanoa, että mitään ei jäänyt jäljelle.

Paahdettua kukkakaalia & hasselpähkinöitä

  • 1 iso kukkakaali osiin purettuna
  • 5 rkl oliiviöljyä
  • 1 sellerin varsi vinottain viipaloituna
  • 5 rkl hasselpähkinöitä (tai manteleita)
  • kourallinen lehtipersiljaa
  • puolikkaan granaattiomenan siemenet
  • 1/2 tl kanelia
  • 1/2 tl maustepippuria
  • 1 rkl sherry- tai omenaviinietikkaa
  • 1 1/2 rkl vaahterasiirappia
  • suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen.

Sekoita kulhossa kukkakaalin kukinnot, 3 rkl oliiviöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria. Levitä kukkakaalit leivinpaperin päälle uunipellille ja paahda uunin yläosassa 25–35 minuuttia, kunnes ne ovat kullanruskeita. Kumoa ne kulhoon jäähtymään.

Paahda hasselpähkinät tai mantelit pannulla. Silppua niitä krouvisti ja lisää kukkakaalien seuraksi. Sekoita joukkoon loputkin ainekset, mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile huoneenlämpöisenä.

 

4 kommenttia

Kategoria(t): kirjat, ruoka, salaatit

Viileät wasabinuudelit

Syö puikoilla tai haarukalla.

Syö puikoilla tai haarukalla.

Tekee mieli jotain vähän mausteista, ehkä peräti orientaalista, mutta ei millään viitsisi ryhtyä suurisuuntaiseen kokkaamisoperaatioon. Vastaus on wasabinuudelit: nopea, helppo ja kummallisen hyvä, tämän hetken pikaruokasuosikkini. Syö haaleana tai seuraavana päivänä kylmänä.

Tee ensin marinadi:

  • noin 3 rkl wasabitahnaa
  • 3 rkl hunajaa
  • 2 rkl seesamiöljyä
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 1 limen mehu
  • ripaus suolaa

Sekoita kaikki ainekset pienessä kulhossa niin, että hunaja liukenee ja kastike on tasaista.

Valmista sitten 200 grammaa nuudeleita pakkauksen ohjeen mukaan: esimerkiksi niin, että kaadat kulhoon nuudelien päälle kiehuvaa vettä ja odotat noin minuutin, kunnes pasta on kypsynyt. Valuta nuudelit ja anna niiden jäähtyä hetki ennen kuin sekoitat kastikkeen niihin. Anna tekeytyä vielä vartti ennen kuin käyt kimppuun.

Paahda sillä aikaa muutama ruokalusikallinen seesaminsiemeniä kuivalla paistinpannulla. Paloittele puolikas tuoretta kurkkua toiseen kippoon ja mausta se 1–2 ruokalusikallisella riisiviinietikkaa.

Tarjoile nuudelit kurkun ja paahdettujen seesaminsiementen kanssa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): pasta, salaatit

Jamming: Suppishilloa à la Ahopelto

Espanjalaista manchegoa ja hämäläisiä suppiksia hillona. Mmm.

Espanjalaista manchegoa ja hämäläisiä suppiksia. Mmm.

Makeahko vaihtoehto etikkasienille löytyi Heikki Ahopellon Lähellä maata -keittokirjasta. Suppilovahverohilloke sopii hyvin vahvojen juustojen kanssa jälkiruoaksi, mutta kyllä se toimii myös pääruoan lisukkeena etikkasäilykkeiden tapaan.

Takuuvarma sieniapaja täällä  Tampereella on Tammelantorilla. Näin lokakuussa myyntipöydät pursuavat suppilovahveroita, ja viikko sitten tarjolla oli vielä erittäin hyvännäköisiä kantarellejakin. Ja mikä parasta: torilla ei ole hirvikärpäsiä. Sinne siis!

  • 1 litra suppilovahveroita
  • 1 dl väkiviinaetikkaa
  • 2 rkl hunajaa
  • 2 dl vettä
  • 3 dl hyytelösokeria
  • 1 laakerinlehti
  • 1 kanelitanko
  • pieni pala tuoretta inkivääriä
  • puolikkaan sitruunan kuori
  • suolaa

Laita kaikki muut ainekset paitsi sienet kattilaan ja kuumenna sekoitellen kiehuvaksi. Lisää tuoreet, puhdistetut sienet.

Keitä noin tunti miedolla lämmöllä. Lisää tarvittaessa nestettä.

Jos haluat hillokkeesta siirappimaisempaa, jatka keittämistä pidempään.

Poista laakerinlehti ja kanelitanko ennen kuin kauhot hillon puhtaisiin lasipurkkeihin. Sulje kannet ja jäähdytä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ruoka